Sammaleisella nurmikolla lepää tarkasti aseteltuja kivenlohkareita ja niiden kanssa sovussa kaksi silmiä hivelevän pyöreää kiveä. Lohkareiden luomassa kehässä kököttää alakuloisen oloinen pieni havupuun reppana. Leikkimökin katolla kasvaa sammalta ja jäkälää paksuna mattona. Pihalla seisoo mäntyjä ja harmaa betoninen puu, kuin kelohonka.
Kukkia ei näy missään.
Kylmäkoskella asuvan Soile Nisulan piha näyttää ensivilkaisemalta varsin tavalliselta uudehkon keltaisen omakotitalon hyvin hoidetulta pihalta. Kun antaa katseen viipyillä pihan eri kohdissa, yksityiskohdat alkavat nostattaa mieleen vaikutelmia pihan tyylistä.
Nisula on halunnut tehdä pihastaan sitä ympäröivän luonnon näköisen.
– En voi ajatella minkään toisenlaisen pihan sopivan paremmin tällaiseen kiviseen ja mäntyiseen rinnepaikkaan. Kun ostin tämän talon, piha oli täysin erilainen perennapenkkeineen ja vaahteroineen. Laitoin pihan aivan uusiksi, poistin lehtipuut ja pensaat ja kukkaistutukset, Nisula toteaa.
Lisää tulee, mutta tyyli säilyy
Nisulan mielestä pihan on oltava omaan silmään kaunis. Tällä pihalla myös helppous on tärkeää: Nisula pitää siitä, että piha ei vaadi jatkuvaa hoitamista leikkaamalla, istuttamalla, kääntämällä tai harventamalla. Hän haluaa käyttää energiansa uuden suunnittelemiseen, joskaan ei muuttamalla tai vaihtamalla vaan lisäilemällä.
– En osaa olla tekemättä mitään. Lisään tänne uusia yksityiskohtia, jotka täydentävät alun perin harkiten valitsemaani visuaalista vaikutelmaa. Piirtelen ja laitan muistiin jatkuvasti ideoita siitä, mitä tänne tulee lisää.
Kelohonkaa muistuttava betoninen puu on yksi Nisulan meneillään olevista pihaprojekteista. Viime kesänä hän on muotoillut tämän harmaan rungon, josta muotoutuu lopulta kaktus piikkeineen, kukkineen ja väreineen.
– Halusin muotoilla jotain, ja betoni on kiinnostava materiaali. Mutta tämä ei ole taidetta, vaan vain yksi pihani puista. Se tuo kontrastia mäntymetsän kasveihin, mutta sopii toisaalta luontevasti yhteen kivien kanssa, Nisula kertoo.
”Toinen puoli on luonnon tekemä”
Siinä missä etupihasta on luotu hallittu kokonaisuus suunnittelemalla ja asettelemalla, takapiha on täysin luonnon tekemä. Parin metrin päässä takaterassin portailta alkaa tuiki tavallinen varvikkoinen ja sammaleinen metsämaasto. Pihan kahta puolta yhdistävät samat mäntymetsän elementit, mutta ne ovat tunnelmiltaan täysin erilaiset. Nisulan mieltymys kontrasteihin näkyy tässäkin.
– Etupihan olen tällännyt omien visioideni mukaiseksi, mutta takapiha on niin pitkälle luonnon muotoilema kuin mahdollista. Olen siirtänyt sinne mökkini mailta erilaisia sammal- ja jäkälälajeja.
Takana Nisula on lähinnä ohjannut luonnon omaa suunnitelmaa poistamalla mäntyisestä metsästä sinne eksyneet lehtipuut. Heiniä hän ei myöskään päästä kasvamaan varvikon ja jäkälien keskelle.
Nisula kokee pihansa kokonaisuudeksi, johon kuuluvat yhtä lailla maasto, kivet ja puut ja rakennukset. Jopa talon sisätilojen tunnelma on yhteydessä taloa kehystävään pihaan, osin kontrastien ja osin saumattoman jatkuvuuden kautta.
– Kaikki osaset linkittyvät toisiinsa, ja kauneus on minulle kaikessa tässä äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi takapihan terassi nivoutuu pihanäkymään samaan tapaan kuin vaikkapa etupihalle rakentamani kivimuuri. Se vain kuuluu siihen, osaksi sitä maisemaa.
Ihan pihalla -sarjassa esitellään paikallisia pihoja ja puutarhoja. Ilmianna oma tai naapurisi piha osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi.
