Sisarukset Hanna van Ingen ja Elina Yrjönen ovat eläneet koko ikänsä tapettien maailmassa. Perheyritys Pihlgren ja Ritola Oy oli vanhempien maailma. Isä Juhani Yrjönen vastasi myynnistä ja äiti Liisa, omaa sukua Ritola, konttorista. Sedät Erkki ja Jaakko Ritola pyörittävät tehdasta.
Sisarusten isoisä Matti Ritola perusti ystävänsä Fritjof Pihlgrenin kanssa tapettitehtaan vuonna 1930 Akaan Toijalaan. Vuonna 1937 tehdas muutti nykyisiin toimitiloihinsa Nahkialanjärven rantaan. Ensimmäisessä asiakkaille julkaistussa kokoelmassa oli 18 mallia. Ensimmäisellä painokoneella pystyi painamaan jo neljää eri väriä. Fritjof Pihola irtaantui yrityksestä kangaspuiden ja kudontakaiteiden tekijäksi jo vuonna 1962, mutta suvun nimi jäi tehtaan nimeen.
Mitä teillä on tänä kesänä?
Ken härillä ajaa, hän häristä puhuu. Hannan ja Elinan kotitalo Toijalan Kalevantiellä on muuttunut tapettien kesänäyttelyksi. Näytteillä on suunnittelijoiden alkuperäisiä luonnoksia, painamisen tekniikkaa ja ennen kaikkea tapetteja, joita ovat suunnitelleet maamme eturivin taiteilijat.
– Meidän museomme on tämän kesän kiinni. Ajattelimme, että pitää nyt jotakin korvaavaa tehdä. Kaiken lisäksi tämä kotitalo on nyt tyhjillään, sanoo Hanna van Ingen.
– Ei haluttu tuottaa ihmisille pettymystä ja Akaan kaupunkikin kyseli, mitä uutta meillä on tänä kesänä, jatkaa Elina Yrjönen.
Elina Yrjönen on tänään Pihlgren ja Ritola Oy:n toimitusjohtaja ja artenomi Hanna van Ingen vastaa tuotannosta.
Esillä on muun muassa Lisa Johansson-Papen, Birger Kaipiaisen, Börje Rajalinin, Yki Nummen, Annikki ja Ilmari Tapiovaaran, Reijo Ojasen, Juhani Konttisen sekä Ritva Kronlundin suunnittelemia tapetteja. Taiteilijoita Birger Kaipiainen tunnetaan paremmin keraamikkona ja Yki Nummi valaisimien suunnittelijana. Tapettien pariin taiteilijat kutsuttiin 1958 kilpailulla.
– Tapettien suunnittelu ei onnistu keneltä tahansa. Onnistuminen tässä kertoo hyvin monipuolisesta taiteilijasta. Hämmästelen usein, kuinka moderneja ja ajattomia nämä suunnitelmat ovat, sanoo van Ingen.
Kolme tilaa aarteita
Lisa Johansson-Papenin tuotantoa esittelevän huoneen seinät on tapetoitu Birger Kaipiaisen Kiurujen yö-tapetein.
– Tapetti on suunniteltu 1958 ja siitä on useita väriversioita. Keltainen, punainen, vihreä, sinimusta ja siniharmaa. Lisa Johansson-Papelta on tässä huoneessa esillä vanhoja alkuperäismalleja. Hän oli valaisinsuunnittelija, mutta teki muutakin, sanoo näyttelyä myös koonnut sisustussuunnittelija Susanna Vastamäki.
Pilhgren ja Ritola Oy:lle Lisa Johansson-Pape on suunnitellut arki-, poikilo ja pilkut-mallit. Tapettien kuviot ovat hillittyjä ja pienikuvioisia.
– Nämä ovat tyypillisiä sodan jälkeisiä pohjoismaisia hillittyjä malleja. Kaikki ovat vuoden 1958 kilpailun tulosta. Toisaalta Birger Kaipiainen ei ollut hillitty, Kiurujen yö on samaisesta kilpailusta, kertoo Vastamäki.
Susanna Vastamäki kertoo, että tehtaan nykyisen malliston perusta on edelleen vuoden 1958 kutsukilpailusta. Korkeatasoinen kilpailu loi ajattoman malliston, joka on vuosien saatossa muuttunut osaksi Suomen kulttuurihistoriaa.
– Kilpailu oli osa Suomen nousukautta. Nämä silloiset nuoret taiteilijat ovat tehneet uransa aikana paljon muutakin.
Tehtaan suunnittelijoiden arvo on huomattu myös Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastossa, joka on myöntänyt vanhojen mallien konservointiin tukea. Näyttelyä on tukenut Valtion taideteollisuustoimikunta.
Ikivanhaa painamista
Tapetti painetaan yli 180 vuotta vanhalla rotaatiopainomenetelmällä. Pihlgren ja Ritola Oy:n edelleen käytössä olevat koneet ovat 1950-luvulta. Kesänäyttelyssä esitellään painotekniikkaa muun muassa videon avulla.
– Tämä on erittäin suurelta osin edelleen käsityötä. Kuviot paperille painetaan teloilla, jotka on tehty käsin. Myös värit sekoitetaan käsityönä, kertoo Vastamäki.
Tapetin painamisessa on monta työvaihetta. Ensin paperille painetaan (puhallustekniikka) pohjaväri ja sen päälle kuviot, jokainen väri eri painokerralla. Välillä tapetti nostetaan kuivauskattoon, jotta painettu väri pääsee kuivumaan.
Yksi huone Ritvalle
Kesänäyttelyssä on oma huone asetettu Ritva Kronlundille, joka työskenteli Pihlgren ja Ritola Oy:lle 1960-luvulta aina 1980-luvulle asti. Hän vastasi uusien mallien suunnittelusta ja vanhojen mallien värien uusimisesta. Juhannusruusu-tapetti on Kronlundin tunnetuimpia malleja.
– Juhannus-ruusuun tarvitaan viisi telaa ja täällä näkee, miten tapetti syntyy väri kerrallaan. Tämä on edelleen hyvin suosittu malli, sanoo Hanna van Ingen.
Ritva Kronlund oli taustaltaan tekstiili ja kuosisuunnittelija, mikä näkyy hänen tapeteissaan. Kronlund oli myös taidemaalari, mutta hänen herkät kukkataulunsa eivät suurta yleisöä miellyttäneet.
Pihlgren ja Ritola Oy:n kesänäyttely on avoinna 1.6.–20.8. tiistaista perjantaihin kello 12-17. ja lauantaisin kello 10–14 sekä vielä lauantaina 24.8. ja 31.8. kello 10–14.
