Taikuri Toomas Pitkänen sai toverit tempuillaan hämilleen Toijalan työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlassa Sataman kesäteatterissa sunnuntaina. Ja etupenkissä istunut pankinjohtaja Tuomo Smått toivoi hartaasti, että taikurin lasten nenistä tiputtamat kolikot eivät ole todellisuutta, vaikka esitykselle taputettiinkin. Sekin nähtiin, että virkaa tekevää kirkkoherraa Ensio Partasta tarvittiin Työväenmarssin päätöksen saattamisessa toveri Aarre Nordin avustamana. Laulumiehiä molemmat.
Wrightiläisenä työväenyhdistyksensä aloittanut Akaan pitäjän Työmiesseura perustettiin virallisesti sunnuntaina 27. tammikuuta 1889. Jo 6. tammikuuta oli pienessä piirissä perustamista pohdittu. Toijalan työväenyhdistys on tänään Suomen sosialidemokraattisen puolueen vanhimpia jäsenyhdistyksiä.
Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Salla Bister totesi tervehdyksessään, että aluksi yhdistystä puuhattiin käsityöläisten pieneksi piiriksi, mutta tämä todettiin mahdottomaksi ja kaikki hyvämaineiset työmiehet pääsivät seuraa perustamaan. Samaa tehtävää pohditaan tänäänkin.
– Jotta voimme tulevaisuudessakin olla johtavissa asemissa ja viedä Akaata eteenpäin, meidän tulee tiivistää yhteistyötä. Akaan työväenyhdistyksen paluu on tulevaisuutta, sanoi Bister.
Ihmiset tekevät puolueen
Puheenjohtaja Salla Bisterin nosti puheessaan esiin Toijalan työväenyhdistyksen takavuosien voimahahmon räätäli Edvard Metsolan ajatukset: sellaisia jäseniä, jotka kerran omaksuttuaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen periaatteet ja menettelytavat, on jatkuvasti mukana kaikissa vaiheissa tyynessä ja myrskyssä.
– Puolueosastot ja aktiivit tekevät arvokasta työtä puolueen eteen. Tapaamme ihmisiä. Vastailemme toreilla kysymyksiin, johon emme aina tiedä vastauksia, mutta otamme selvää. Puolueen arvot ovat verissämme ja sen takia me kerta toisensa jälkeen teemme arvokasta vaalityötä, kiteytti Bister tämän päivän toiminnan.
Toijalan työväenyhdistys on ollut puheenjohtaja Salla Bisterin mielestä koko historiansa ajan sekä poliittinen vaikuttaja että ihmisiä yhteen kokoava järjestö.
– Sosialidemokraatit ovat olleet uudistamassa kaupunkia. Olemme puuttuneet yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Olemme tehneet puolueessa jalkatyötä. Siksi haluankin kiittää kaikkia tovereita, jotka ovat tehneet ja tekevät pyyteettömästi työtä yhdistyksen ja puolueen hyväksi.
Luokkayhteiskunnasta valoon
Akaan pitäjän Työmiesseuraa 1889 perustettaessa Suomi oli avoimesti luokkayhteiskunta tai kauniimmin sanottuna sääty-yhteiskunta. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Ilmari Nurminen muistutti kuulijoita, että vain historiaa tuntemalla voi kehittää nykyaikaa.
– Työväestöä ei asemoitu oikeastaan mihinkään säätyluokkaan, eikä sillä ollut näin ollen mitään valtaa. Tähän työväenluokka ei tietenkään tyytynyt. Ja se sai kuulla myös vaihtoehdosta vallitsevalle yhteiskunnalle: sosialistisesta maailmasta, kertasi Nurminen.
Sosialistisesta heräämisestä alkoi Ilmari Nurmisen mielestä työväenliikkeen voimistuminen Suomessa.
– Sosialidemokraatit oli osa järjestäytynyttä työväenluokkaa edustava työväenpuolue, joka oli syntynyt taistelemaan kapitalistisen yhteiskunnan synnyttämää kurjuutta ja epätasa-arvoa vastaan.
Sosialidemokraattien historiassa on Ilmari Nurmisen mielestä ollut vaikeita aikoja.
– Eteenkin vuosi 1918 ja myös koko 1930 luku olivat liikkeellemme erityisen raskaita. Toimintamme oli näinä aikoina hyvinkin voimakkaiden vastatoimien ja vainon kohteina.
Sotien jälkeen työväenliikettä kohtasi hajaannus.
– Vallankumouksellisilla oli tähtäimessä tasa-arvoinen yhteiskunta, mutta toisin kuin me, he eivät luottaneet siihen päästävän demokraattisesti. Kaikesta tästä huolimatta aatteemme liekki paloi, liikkeemme kasvoi ja elimme ihmisten arjessa.
Suomesta on rakentunut 130-vuodessa itsenäinen hyvinvointivaltio ja Ilmari Nurminen sanoo sosialidemokraattien olleen tässä rakennustyössä keskeisessä roolissa.
Mitä ihmiset halusivat vaaleissa sanoa?
Kansanedustaja Ilmari Nurminen kiitti Toijalan työväenyhdistyksen jäseniä huhtikuun eduskuntavaalien eteen tehdystä työstä. Puolue sai vaalivoiton ja kansanedustaja Nurminenkin uusi paikkansa.
– Vaikka kannatuksemme olikin vahva, tulos ei antanut kuitenkaan kovin selvää tai yhtenäistä viestiä siitä, minkälaisesta muutoksesta on kyse ja mitä ihmiset halusivat näissä vaaleissa. Ajallemme ominaista on, että ehkä vahat aatteet tai liikkeet ovat joutuneet epäsuosioon tai jopa pois raiteilta, pohti Nurminen.
Työväenliikkeenkin alamäkeä on Nurmisen mielestä odotettu pitkään. Sen haastajina ovat markkinauskoisuus ja kaikenlaisen yhteiskunnan sääntelyn purkaminen – vahva uusliberalismi.
– Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että tämäkin on jo menneen talven lumia. Keskustan harjoittamalle Bernerin politiikalla tuli kuitenkin aika raju tuomio.
Oikeistopopulismi on torjuttava
Kansanedustaja Ilmari Nurminen patisti puolueensa torjumaan sosialidemokraattejakin haastavaa oikeistopopulismia.
– Uskon ja luulen, että kannatusta voitamme ja sen ansaitsemme vain tarjoamalla uskottavan näkemyksen siitä, miten tulevaa maailmaa rakennetaan oikeudenmukaisesti, mietti pirkanmaalainen kansanedustaja Ilmari Nurminen.
Akaan työväenyhdistyksen juhlassa esittivät tervehdyksen myös Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola ja Akaan seurakunnan virkaa tekevä kirkkoherra Ensio Partanen. Monipuolisen ja mukaansa tempaavan musiikkituokion juhlaan toi muusikko Henry Kuronen.
