Jalkapallon erikoisseura Toijalan Pallo-49 ei juhlisi Akaassa 70-vuotista taivaltaan, jos se ei olisi ottanut omaleimaisena toiminnassaan huomioon suomalaisen yhteiskunnan muutoksen sodasta toipuvasta kansakunnasta hyvinvointivaltioksi. Karjalaisen siirtoväen vuonna 1949 perustamana Toijalan Pallo on tänään lähes 300 lapsen, nuoren ja aikuisen harrastus. Tätä kiitteli juhlapuheessaan lauantain juhlaillallisella myös Palloliiton Tampereen piirin toiminnanjohtaja Timo Korsumäki.
– Ehkä luomme liiaksikin seuroille paineita samankaltaisiin toimintamalleihin. Itse uskon vakaasti siihen, että omassa yhteisössä kannattaa vaalia omaa toimintamallia, koska se varmasti vie seuraa eteenpäin seuraavat 70 vuotta.
Vapaaehtoiset mahdollistavat kaiken
Toijalan Pallo vastaa toiminnanjohtaja Korsumäen mielestä hyvin suomalaisten liikkumattomuuden tuomiin haasteisiin. Seura järjestää täysin vapaaehtoisvoimin Akaaseen harrastuksen, joka ei jaa taloudellisesti ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
– Topan linja perustuu vapaaehtoisuuteen ja on oikeastaan ainoa keino pitää kustannukset kurissa. Olen monesti ottanut esille sen, että kun samassa lauseessa puhumme seuratoiminnan ammattimaisuudesta ja kustannusten kurissa pitämisestä, eivät nämä kovin hyvin yhteen sovi. Molempia tarvitaan, mutta luottakaa ja uskokaa ennen kaikkea omaan toimintamalliinne.
Toiminnanjohtaja Timo Korsumäki ei usko siihen, että vapaaehtoisuus olisi kuolemassa pois. Se hänen mielestään jopa lisääntyy, jos oikein toimitaan.
– Meidän täytyy löytää tänään vain erilaisia keinoja vapaaehtoisuuden vaalimiseen kuin aikaisemmin. Vapaaehtoisuus on tänään pirstaloitunut, meitä vedetään eri tahoille, mutta kun yhdessä mietimme mitä tehdään ja kuinka väkeä toimintaan houkutellaan, siitä löytyy edelleen seuratoiminnan voima, sanoi Korsumäki.
Seuratoiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia toimijoita ei toiminnanjohtaja Korsumäen mielestä kiitetä koskaan tarpeeksi. Siksi hän puheensa lopuksi lausui vilpittömät kiitokset kaikille Toijalan Pallon toiminnassa eri vuosikymmeninä mukana olleille sadoille vapaaehtoisille ja seuran yhteistyökumppaneille.
Toijalan Pallo on arjen asia
Juhlaillalliselle Akaan kaupungin tervehdyksen tuoneen kaupunginjohtaja Antti Peltolan mielestä Akaan ehdoton vahvuus on aktiivinen järjestökenttä ja aktiivinen urheiluseuratoiminta.
– Toijalan Pallo on tästä erittäin hyvä esimerkki. Toiminnassanne on mukana käsitykseni mukaan tyttöjen ja poikien sekä aikuisten joukkueissa noin 300 henkeä. Kun tähän lasketaan mukaan valmentajat ja sidosryhmät sekä kaikki tukijoukot, niin kosketuspinta arjen asioihin on erittäin laaja.
Kaupunginjohtaja Peltolan Toijalan Pallon verkkosivuilta löytämien tavoitteiden mukaan Toijalan Pallo tarjoaa kaikille Akaan alueen lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa omalla tasollaan. Tavoitteena on myös kannustaa lapsia alusta saakka innokkaaseen harjoitteluun niin, että jokaisella on mahdollisuus kulkea pelaajapolku, joka vastaa pelaajan omaa motivaatiotasoa niin kilpa- kuin harrastajapuolella.
– Seuran tavoite kannustaa myös harjoittelemaan, mikä on erittäin tärkeä asia ja taito kaiken kaikkiaan useilla elämän osa-alueilla. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta periksiantamattomuudella ja kovalla harjoittelulla pääsee elämässä monessa asiassa varsin pitkälle, miettii Peltola.
Liikkumattomuus tulee kalliiksi
Liikkumattomuus maksaa UKK-Instituutin laskelmien mukaan yhteiskunnalle 3,5–7,4 miljardia euroa. Kysymys on kaupunginjohtaja Peltolan mielestä valtavasta summasta, kun sitä vertaa vaikkapa siihen, että julkisen talouden kestävyysvaje on noin 5 miljardia euroa ja kuntien valtionosuudet 8,4 miljardia euroa.
– Kunnat eivät tule selviämään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä missään nimessä yksin, vaan siihen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Näin on tilanne myös Akaassa, sanoi Peltola.
Akaa tarvitsee urheiluseurojaan myös kaupungin tunnetuksi tekemiseen. Kaupunginjohtaja Antti Peltola kutsuikin seurojen edustajia vuoropuheluun, kuinka tässä asiassa voitaisiin vielä paremmin edetä.
– Olette tehneet siinä jo erinomaista työtä mutta yhteistoiminnassa on varmasti parannettavaakin, jotta saadaan molemmin puolin kaikki hyöty irti.
Nousuja ja laskuja
Juhlaillallinen ei olisi juhlava ilman maineikasta Toijalan Pallon kiltaa ja killan jäseniä olikin paikalla useita. Vuosiaan seuran riveissä muistelivat killan jäsenet Pertti Valtonen, Tapio Pajuoja ja Matti Pitko. Pertti Valtonen muisteli muun muassa seuran varojenkeruuta, jota tehtiin muun muassa makkaraa myyden, matkahuoltoa pitäen ja paperia keräten. Tapio Pajuoja muisteli pelimatkoja, joita tehtiin junalla ja kuorma-auton lavalla kopissa istuen. Usein automatka keskeytyi oksennukseen. Matti Pitko muisteli menestystään Toijalan Pallon edustusjoukkueen valmentajana.
Toijalan Pallon nykyinen puheenjohtaja Marko Ahlman kertoi toivottaessaan juhlavieraita tervetulleeksi, että akaalaisten seurojen omistaman kenttäyhtiön rakentama Lastumäen tekonurmi on otettu hyvin vastaan. Riesana ovat nyt enää ilkivallantekijät, joita silloin tällöin joudutaan kentältä hätistelemään.
Tänä vuonna Toijalan Pallon naisten ja miesten edustusjoukkueet pelaavat nelossarjassa.
Vapaaehtoisuudesta seuratoimijain hopeinen ansiomerkki
Juhlaillallisten virallinen osuus päättyi Suomen Palloliiton hopeisten ansiomerkkien jakoon. Merkin saivat Marjo Ahlman, Marko Ahlman, Jari Hakala, Jari Jokinen, Ilpo Miekka Merja Pietikäinen, Janne Pirttijoki, Ilpo Rantanen, Hannu Rokkanen, Uula Seppänen, Kari Viertola ja Juri Virtanen.
Myös ikämiesten futsalin Suomen mestaruuden voittanutta joukkuetta muistettiin lahjoin.
