Akaassa on kaksi mestaruusliigatason joukkuetta, jotka toimivat päivä päivältä ammattimaisemmin ja samalla tekevät kotikaupunkiaan tunnetuksi eri puolilla Suomea ja jopa ulkomailla.
Lentopallossa Akaa-Volleyn miehet ovat kahdella liigakaudellaan saavuttaneet sijat 10 ja 6, joten tällä vauhdilla mitalipelit kutsuvat ennen tavoitevuotta 2027.
Leijona Futsal puolestaan on raivannut tiensä pysyvästi Suomen parhaiden joukkoon. Toissa kaudella seura sai Futsal-Liigassa pronssia ja viime kaudella hopeaa. Tällä kaudella LeiF taisteli finaalisarjassa kultamitaleista entistä vahvemmalla joukkueella, mutta joutui toistamiseen tyytymään hopeaan.
Sekä Akaa-Volleyn että Leijona Futsalin menestyksen taustalla työtä tekevät toiminnanjohtajat. Markku Kuoppa myy Akaa-Volleylle työpanoksensa oman firmansa kautta. Leijona Futsalin Jussi Nyström taas on osa-aikainen toiminnanjohtaja ja samalla joukkueen kapteeni ja yksi kantavista voimista myös kentällä.
Ulkomaalaisten apuna arjessa
Markku Kuoppa vastaa Akaa-Volleyn tulobudjetista ja ottelutapahtumista sekä yleisestä toiminnan pyörittämisestä.
– Kauden mittaan ja varsinkin sen alussa työllistää myös ulkomaalaispelaajien asioiden hoitaminen, Kuoppa kertoo.
Akaa-Volleyssa on kahdella liigakaudella ollut pelaajia Brasiliasta, USA:sta, Bahamalta ja Venezuelasta. Esimerkiksi palmujen alta tulleelle surffarijenkille Suomen harmaa ja sateinen syystalvi on asia, jonka henkiseksi ja fyysiseksi selättämiseksi kaikki apu ja tuki on tarpeen. Muuten harmaus hiipii myös kentälle.
Leijona Futsalissa ulkomaalaiskaartin ovat viime vuosina muodostaneet kaksi serbialaista, joista Jussi Nyström on saanut viime aikoina avittaa etenkin pelaajavalmentaja Jovan Stankovicia. Tämä kun on asettunut Akaaseen pysyvästi ja ostanut kaupungista perheelleen myös oman asunnon.
Toisin kuin Kuoppa, Nyström osallistuu aktiivisesti myös seuransa pelaajaneuvotteluihin. Niitä hän miettii myös oman pelaajaroolinsa kautta.
”Tämä on jo iso osa akaalaisuutta”
Akaa-Volleyn juuret ovat vuonna 1991 Viialassa perustetussa lentopalloseurassa A-Volleyssa. Edustusjoukkue irrotettiin omaksi seurakseen vuonna 2010, ja nimi napattiin kolme vuotta vanhalta fuusiokaupungilta.
Leijona Futsal on kasvanut Kylmäkoskella ja toiminut ensin vuosikausia Kylmäkosken Veikkojen pyörittämänä lajina muiden joukossa.
Markku Kuoppa ja Jussi Nyström puolestaan ovat kumpikin paljasjalkaisia toijalalaisia, joten heissä ja heidän edustamissaan seuroissa Akaa yhdistyy saumattomasti yhdeksi kaupungiksi. Kuten myös molemman seuran koko toiminnassa.
– Tämä on jo iso osa akaalaisuutta ja Akaata. On ollut kiva nähdä, että kaupunkikin hyödyntää näkyvyyttä. Uuden kaupunginjohtajan Antti Peltolan oma-aloitteisuudesta ja aktiivisuudesta olen ollut todella otettu, Markku Kuoppa kuvailee.
Verkkoja myös etelän vesille
Yksi kummankin toiminnanjohtajan päätehtävistä on hankkia seuroille yhteistyökumppaneita. Akaa-Volleyn pääyhteistyökumppaneista kolmasosa on Akaan ulkopuolelta. Kasvua haetaan sillä rintamalla ennen kaikkea Etelä-Pirkanmaalta, ja tulosta on tullut hyvin sekä lännestä Urjalasta että itänaapuri Valkeakoskelta, jossa ei ole liiga- tai ykkössarjatason lentopallojoukkuetta.
Tampereellakaan ei ole tällä hetkellä lentopallon liigajoukkuetta, ja Markku Kuopan mukaan myös sieltä haetaan kumppaneiksi firmoja, joissa on lentopalloihmisiä.
Leijona-Futsalille lähialueet ovat yhteistyökumppanien kannalta haastavia, sillä Tampereella on kaksi futsalin liigajoukkuetta, Valkeakoskella yksi, ja Lempäälässäkin ykkössarjajoukkue. Enemmistö yhteistyökumppaneista onkin Akaasta ja osa myös Urjalasta, mutta pääradan ja moottoritien vartta ja sen liepeitä hyödynnetään jatkuvasti uusien kumppanien etsinnässä.
SM-finaalit Leijona Futsal pelasi viime vuoden tapaan Iittalan liikuntahallissa, joten näkyvyyttä tuli sielläkin. Hämeenlinnan suunnalla onkin verkkoja vesillä, Jussi Nyström kertoo.
Kaikkialta on lyhyt matka
Kummallekin akaalaiselle mestaruussarjajoukkueelle kotikaupungin sijainti on ehdoton etu myös pelaajamarkkinoilla, sillä Pirkanmaalla riittää työ- ja opiskelupaikkoja.
– Onhan tämä tosi hyvällä paikalla. Meillä on pelaajia Akaan lisäksi Hyvinkäältä, Tampereelta ja Pirkkalasta, eikä mistään ole liian pitkä treenimatka. Myös työpaikka- ja opiskeluasiat ovat kunnossa, Jussi Nyström sanoo.
Leijona Futsalissa yhdeksän miestä sekä pelaa että on töissä, ja loput opiskelevat tai ovat armeijassa. Serbialaisista Dusan Milojevic pelaa ammatikseen, mutta Jovan Stankovic käy myös osa-aikatyössä akaalaisessa konepajayrityksessä.
Akaa-Volleyn kuluneen kauden miehistöstä kolmasosa oli Markku Kuopan mukaan täysammattilaisia.
– Puoliammattilaisista puolet opiskeli ja puolet oli osa-aikatyössä. Muutamille saimme hankittua täältä osa-aikaiset työpaikat.
Taustat ja talkoolaiset tärkeässä roolissa
Kun ensimmäiset, nykyisiä edeltäneet serbipelaajat tulivat Leijona Futsaliin, joukkueen koko muu runko oli Akaasta. Myös Akaa-Volleyssa on keväällä päättyneeseen kauteen saakka ollut kotikaupungin kasvatteja, joista tunnetuin on runkosarjan pistepörssin toistamiseen voittanut Joni Mikkonen.
Juuria ja sinnikkyyttä vaaditaan myös kaikilta niiltä, jotka tekevät työtään kentän ulkopuolella.
– Ulospäin näkyvä taustaporukka ja seuran uskottavuus on tosi tärkeää. Kun taustoista huokuu se, että pääsee tekemään eikä joudu tekemään, se näkyy kaikessa, Jussi Nyström korostaa.
Markku Kuoppa on samaa mieltä.
– Talkoolaiset ovat erittäin tärkeä osa. Heitä täytyy muistaa kiittää, sillä emme voi tuudittautua siihen, että asiat menevät eteenpäin itsestään. Voisin myös kuvitella, että tämänkokoisessa kaupungissa on helpompi kokea me-henkeä kuin isommissa.
