Urjala ei halua olla vain maininta maakuntakartassa
Kaikki Suomessa tietävät, että kansalliskirjailija Väinö Linna syntyi Urjalassa. Hänen Täällä pohjantähden alla-romaaninsa on sijoitettu paikkakunnalle ja Urjalasta Tuntemattoman sotilaan Akseli Koskelakin sotaan lähti.
Urjalan kunta pitää huolen, että Väinö Linna ja Pentinkulma eivät unohdu. Kunnan visio on rohkeasti: Koti Pohjantähden alla.
– Visio pitää sisällään kaiken, mitä Urjala on. Arjen helppoutta, turvallisuutta, itsenäisyyttä ja itsepäisyyttäkin, sanoo Urjalan kunnan elinkeinoasiamies Satu Sarin.
Yrittäjät arvostavat
Urjala ei halua jäädä reunamerkinnäksi maakuntakarttaan.
Periksiantamattomuudesta kertoo muun muassa se, että Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan Yrittäjien järjestämässä Elinvoimakunta-kilpailussa Urjala on kolmen vuoden aikana noussut sijalta 14 sijalle 5.
– En nyt viitsi olla vaatimaton. Tämä on minun työni tulosta ja sen yhteistyön tulosta, jota olemme täällä tehneet.
Ylätasolla tiivistä yhteistyötä kunnassa tekevät kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja yrittäjäyhdistyksen hallitus.
– Täällä oli tilaus ja tarve yhdessä tekemiselle ja se toteutettiin.
Suomen Yrittäjien jäsenyrityksilleen teettämässä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä Urjala sijoittui parhaiden nousijoiden kategoriassa kolmanneksi.
– Tätä mieltä meistä ovat yrittäjät. Tässä jos missä näkyy meidän yhteistyömme voima. Kaikki eivät näitä kilpailuja arvosta, mutta kyllä niissä jokin idea piilee, sanoo Sarin.
– Vaikka leuhkasti sanonkin, että kaiken takana olen minä, niin minun tehtäväni on sittenkin olla koordinaattori ja mahdollistaja. Teen sitä työtä, minkä takia minut on tänne palkattu, Sarin jatkaa.
Kaukana kaikesta
Kaukana metropoleista maakunnan rajalla olevan kunnan on pakko pärjätä omillaan, ja se pärjää. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 80 prosenttia. Silti elinkeinoasiamiehen toimenkuvaan kuuluu totta kai vakio: uusien yritysten paikkakunnalle etsiminen.
– Tiedämme sen tosiasian, että yritykset eivät mielellään vaihda kotipaikkaansa. Meistä on kiinnostunut yritys, joka tarvitsee Tampere-Turku-yhteyden. Yrityksiä kiinnostaa myös osaavan työvoiman saatavuus. Ja koska olemme itsenäinen ja itsepäinen, niin väki, joka yrityksiimme työllistyy, on varsin paikkakuntasitoutuneita.
Urjala metsästää “pieniä kaloja”
Tapahtui suhdanteille mitä hyvänsä, Urjala pärjää.
– Onneksi emme ole täällä yhden suuren yrityksen varassa, jonka ratkaisut voisivat pistää meidän työvoimapolitiikkamme kerralla uusiksi.
Kunnan suurimpia yrityksiä ovat Urjala Works Oy, YIT Kalusto Oy ja Parker Manufacturing Finland Oy.
– Näissä kaikissa on noin 70 henkeä töissä. Sitten tulee suuri joukko pienempiä yrityksiä, joilla työntekijöitä on 20-30.
Maa- ja metsätalouden osuus Urjalan työpaikosta on 14,9 prosenttia. Teollisuuden osuus taas on epätyypillisen korkea, noin 32 prosenttia.
– Täällä ei kuitenkaan haikailla teollisen perinnön perään, vaan ollaan hyvin avoimia miettimään uusia toimialoja. Miten pystytään hyödyntämään ihmisten muuttuneet ostokäyttäytymiset? Hyvä esimerkki tästä on Urjalan Makeistukku. He lähtivät verkkokauppaan mukaan juuri oikeaan aikaa, sanoo Sarin.
Työvoimapulaa ja työttömyyttä
Työvoiman saatavuus on Urjalassa pieni kipupiste, koska paikkakunnan yritykset kilpailevat samoista työntekijöistä, joita nyt tarvitaan Varsinais-Suomessa telakoilla ja autoteollisuudessa.
– Työvoimapula on meillä joillakin aloilla jo hankalakin tosiasia. Toisaalta työvoimapula ja korkea työttömyys eivät kohtaa meillä ja se on iso haaste. Ja se on tällä hetkellä iso haaste koko Suomessa.
Urjalaan tarvitaan lisää asukkaitakin. Elinkeinoasiamies Sarinin tehtäviin kuuluu myös miettiä, miten saadaan kunnan asukasluku nousuun. Nyt Urjala on muuttotappiokunta. Toisaalta, tämäkin haaste on koko Suomen ongelma.
– Syntyvyyden laskua ja kaupungistumista vastaan me täällä maalla taistelemme koko ajan. Minähän en sille mitään voi, jos joku Pirkanmaalla haluaa vain Tampereen seutua kehittää, mutta minun tehtäväni on pitää Urjalan vaihtoehdot esillä.
Urjalassa tiedetään, että muuttotappiota vastaan taisteleminen ei ole helppoa. Potentiaalista muuttajaakaan ei ole vielä mallinnettu.
– Olemme kovan paikan edessä. Meidän on koko ajan mietittävä, mistä löytyvät he, jotka arvostavat maaseutumaista asumista ja sitä, että elämä on pientä, kylämäistä, sanoo Sarin.
Uusia asukkaita saattaa löytyä 1700 vapaa-ajanasunnon omistajista ja elinkeinoasiamies kertookin yhden huvilan 2,5:llä.
– Vapaa-ajanasuminen on ainakin selitys sille, että meillä on poikkeuksellisen vahva erikoisliikkeiden määrä. Kesällähän väkilukumme kaksinkertaistuu.
Lisää asukkaita Urjala tarvitsee ehkä kipeimmin siksi, että nykyiset urjalalaiset ikääntyvät.
– Väestön ikääntyminen näkyy. Olemme huoltosuhteen kanssa jo kovilla. Jos emme saa asukasluvun vähenemistä pysähtymään, olemme vaikeuksissa.
Pro Urjala-henki on vahvuus
Urjalassa tiedostetaan, että vain me-henki on voimaa ja tämä näkyy elinkeinoasiamies Sarinin mielestä joka asiassa.
– Pro Urjala-henki on hyvin vahva. Se näkyy kaikessa, kunnan päätöksenteossakin. Täällä pärjätään vain yhteistyötä tekemällä ja sen avulla minäkin pärjään.
Me-henki näkyy myös Urjalan torilla, joka on maakunnassa ja laajemminkin käsite. Perjantaisin on torilla käytävä.
– Torin vilkastuminen näkyy jo nyt, mutta kesällähän tämä kirkonkylä räjähtää. Tämä on asia, jota vaalimme ja pidämme esillä.
Tärkeänä me-hengen luojana elinkeinoasiamies Sarin näkee senkin, että paikkakunnan yrittäjät tekevät yhteistyötä ja suhtautuvat yhteistyöhön kunnan kanssa myönteisesti.
– Tämä on voimavara ja mahdollisuus. Eihän kunta ole vetäjä, vaan tarvittaessa mahdollistaja. Täällä on tekemisen nälkä ja vahva yrittäjyyshenki.
Kunta ei aikaile
Yhteen hiileen puhaltaminen näkyi myös kouluverkosta päätettäessä. Urjalassa on nyt yksi uusi yhtenäiskoulu ja lukio.
– Se oli kipeä päätös, mutta sen myönteiset vaikutukset näkyvät jo nyt. Arvostan meidän päättäjiä kovasti. Edellinen valtuusto teki raskaat päätökset ja heillä tuntuu olleen siinä kuntalaisten tuki, sanoo Sarin.
Satu Sarin kiittelee myös kunnan tiukkaa talouskuria. Kunnan tase on vahva ja pystyy sulattamaan raskaan kouluinvestoinnin.
– Täällä on totuttu elämään suu säkkiä myöten. Lainat pystytään hoitamaan ja pieniin investointeihinkin on varaa. Organisaatiomme on pieni mutta tehokas.
Jotakin hyvin myönteistä Urjalasta kertoo sekin, että kuituverkko on kunnassa jo maassa ja käytössä. Ei uskoisi hämäläiseksi kunnaksi, Pentinkulmaksi.
