Lempäälän nuorisovaltuuston jäsen Eriikka Paakkala tunnisti koulureitillään vaaranpaikan ja teki oitis omatoimisesti kuntalaisadressin asian korjaamiseksi. Kunta ryhtyi toimeen parantaen risteyksen näkyväisyyttä. Ylöjärven nuorisovaltuuston puheenjohtaja Paul Pellas viihtyy kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksissa, koska virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat aidosti kiinnostuneita paikkakunnan nuorten mielipiteistä. Nämä kaksi nuorta edustavat asuinpaikkakuntiensa nuoria uutukaisessa Pirkanmaa 2021 -nuorisotyöryhmässä, jonka vaikuttamismahdollisuuksiin he uskovat kuin pukki sarviinsa.
Nuorten ääni Pirkanmaalla -hankkeen koordinaattori Liisa Hietamaa iloitsee, että Pirkanmaan liitto otti Pirkanmaa 2021 -nuorisotyöryhmän siipiensä suojiin, kun maakunta- ja sote-uudistus kaatui maaliskuussa.
– Nuoret keskustelivat hankkeen tyrehtymisestä, mutta he olivat hyvin kartalla siitä, että uudistus lepäsi varsin hataralla pohjalla, Hietamaa kertoo.
– Nuorisotyöryhmän perustamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi on tehty erittäin perusteellinen pohjatyö. Nuoret olivat sitoutuneesti alusta lähtien mukana. Hyvin rakennettu perusta kantaa 30 eri paikkakunnilta olevan nuorisovaikuttajan toimintaa, koordinaattori uskoo.
Lempäälän uudessa nuorisovaltuustossa oleva yläkoululainen Eriikka Paakkala ja Ylöjärven hiljan koottua nuorisovaltuustoa luotsaavaa lukiolainen Paul Pellas näkevät, että maakunnalliselle nuorisovaltuustolle on huutava tarve. Heidän mielestään pirkanmaalaisilla nuorilla on samat haasteet ja ongelmat asuinpaikkakunnasta huolimatta.
Toiminta on vakiinnutettava
Liisa Hietamaa on vakuuttunut siitä, että kunnissa hyvään vauhtiin päässyt nuorisovaltuustotoiminta juurtuu nopeasti myös maakuntatasolle.
Hänen mukaansa Pirkanmaan liitto maakuntajohtajansa äänellä on näyttänyt maakunnalliselle nuorisovaltuustolle vihreää valoa.
– Nuorisotyöryhmä auraa tietä nuorisovaltuustolle.
Nuorisotyöryhmä koostuu 30 nuoresta, jotka kunnat ovat lähettäneet maakunnalliseen kokoonpanoon. Hietamaan mukaan nuoret ovat tärkeässä roolissa, kun he kuljettavat tietoa kotikunnistaan maakuntaan ja vastaavasti maakunnasta kotikonnuille.
– Nuorille vahvistuu ymmärrys, ettei kaikki elämä ja palvelut ole Tampereella, Hietamaa toteaa.
Tampereella Sammon keskuslukion viestintälinjaa käyvä Paul Pellas kiittelee ensimmäisiä Pirkanmaa 2021 -nuorisotyöryhmän kokoontumisia. Hänen mielestään jäsenet ovat aktiivisia ja taitavia.
– Nuoret ovat kiinnostuneita niin politiikasta kuin vaikuttamismahdollisuuksistakin, Pellas korostaa.
– Olen seurannut politiikkaa pitkän aikaa. Olen hyvin kärryillä teemoista, joista esimerkiksi eduskuntavaalien yhteydessä keskustellaan. Harmi vain, ettei 17-vuotias voi vielä äänestää. Jos voisin, niin varmasti käyttäisin äänioikeuttani, nuorukainen vakuuttaa.
Hakkarin koulun 7. luokkaa käyvä Eriikka Paakkala kiittelee koulun antamia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja.
– Uskon, että politiikan avulla pystyy vaikuttamaan yhteiskuntaan niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin, neito sanoo.
Paakkalan mukaan Hakkarin koulun opiskelijat puhuvat aktiivisesti niin maamme koulutusoloista kuin globaalista ilmastotalkoosta.
– Ilmastoasiat ovat erittäin kiinnostavia. Ikäiseni odottavat, että ilmaston hyväksi toimitaan niin Lempäälässä, Pirkanmaalla kuin valtakunnassakin.
Halu tavata toisiaan
Akaassa asuva koordinaattori Liisa Hietamaa iloitsee nuorten innosta kokoontua ja tavata toisiaan.
– Olemme perustaneet nuorisotyöryhmäläisille oman WhatsApp-ryhmän, jossa ajatustenvaihto käy vilkkaana. Pidämme yhteyttä myös Skypellä, hän kertoo.
– Kun mietimme järjestäytymiskokouksessamme kokoontumisiamme, esille nousi halu järjestää kokoukset maakunnan eri puolilla. Hyvä idea kaatui siihen, etteivät kulkuyhteydet pelitä. Tampere on keskellä, ja sinne on toimivat yhteydet eri paikkakunnilta.
Hietamaa antaa kiitettävän arvosanan nuorisotyöryhmäläisille heidän sitoutuneisuudestaan ja innokkuudestaan.
– Nämä nuoret ovat supervaikuttajia, hän kuvailee.
– 30 jäsentä vaikuttaa olevan hyvin erilaisia persoonia, mikä on suuri rikkaus nuorisotyöryhmän tuloksia ajatellen. Nuoret tuovat yhteiseen pöytään yläkoululaisten, ammattikoululaisten ja lukiolaisten kokemukset. He kuvaavat elämää muutaman tuhannen asukkaan maalaiskunnissa, keskisuurissa kaupungeissa ja keskuskaupungissa. Kokoonpano on erittäin monipuolinen ja moniääninen.
Virallinen taho merkityksellinen
Liisa Hietamaan mukaan nuorisotyöryhmäläisille on merkityksellistä, että he tietävät pystyvänsä vaikuttamaan oikeasti asioihin.
– Näin ollen nuoret pitävät tärkeänä, että Pirkanmaa 2021 -nuorisotyöryhmä ja aikanaan maakunnallinen nuorisovaltuusto toimivat nimenomaan maakuntaliiton hoteissa.
Paul Pellas haluaa, että niin kotikaupunki kuin Pirkanmaan liittokin satsaavat nuorille kohdennettuihin sivustoihin ja äppeihin, joiden avulla nuoret saavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ottaa kantaa ja kertoa mielipiteensä.
– Nuoret aktivoituvat, kun heillä on luonteva ympäristö kertoa asiansa, Pellas vakuuttaa.
– Odotan nuorisotyöryhmältä myönteisesti mullistavia tuloksia, vaikuttaja intoutuu.
Pellas on vakuuttunut, että ylöjärveläisillä nuorilla on vankka mielipide paljon puhutusta raitiotiestä.
– Kannatan sitä itsekin, koska kaupungistumiskehitys tuo Ylöjärvellekin paljon uusia asukkaita, hän perustelee.
Tasavertaisuus pelittää
– Nuoret ovat keskenään ihailtavan tasavertaisia, Liisa Hietamaa kehuu.
Hänen mukaansa nuoria ei rajoita esimerkiksi asuinpaikka.
– Niin Kihniöllä kuin Tampereella asuvaa nuorta kiinnostavat samat asiat. He viettävät vapaa-aikaansakin varsin samoin tavoin. Ilmastonmuutos on nyt vahvasti kaikissa keskusteluissa esillä. Lisäksi ihmisten tasavertaisuus koskettaa nuoria, ja he haluavat työskennellä sen hyväksi.
Hietamaa heittää pallon maakunnan aikuisille.
– Uskaltakaa tutustua nuoriin! Heillä on mielipiteitä ja näkemyksiä.
