Onko maatilasi nurkissa ja varastoissa tarpeettomia kuormalavoja, tilaa vieviä maatalousmuoveja, apulanta- ja siemensäkkejä tai jäteöljyä? Nämä tuotteet ovat esimerkkejä maatilojen arvokkaista sivuvirroista, joita voi nyt markkinoida eteenpäin kiertoasuomesta.fi-markkinapaikassa. Maailman ensimmäinen maatalouslähtöinen kiertotalousmarkkinapaikka pilotoitiin Pirkanmaalla.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton eli MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola odottaa Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikasta suurta menestystä. Hän uskoo, että jopa MTK:n sisarjärjestöt eri puolilla maailmaa innostuvat tästä suomalaisesta innovaatiosta ja valjastavat sen käyttöönsä.
MTK kypsytteli kiertotalousmarkkinapaikan Pirkanmaalla. Pohjatyöhön valikoitui mukaan 30 maatilaa. Ne edustivat eri tuotantosuuntia, kuten vilja, kasvinviljely-, maito-, nautakarja, lammas- ja vuohi-, sika- sekä siipikarjatiloja.
Akaassa on tällä hetkellä 141, Lempäälässä 105, Vesilahdella 140, Ylöjärvellä 191 ja Pälkäneellä 176 maatalous- ja puutarhayritystä. Pirkanmaan ELY-Keskuksen alueella maatalous- ja puutarhayrityksiä on 3 733.
Ylöjärveläisen Marko Mäki-Hakolan mukaan taustamäärittelytyöhön osallistuneet pirkanmaalaistilat innostuivat välittömästi asiasta ja näyttivät kehitystoimille vihreää valoa.
– Maatiloilta kysyttiin heidän halukkuuttaan kokeilla maatilojen sivuvirtojen ja kiertotalousmateriaalien markkinapaikkaa. Vastaukset olivat myönteisen kannustavat.
Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikka avautui viime viikon keskiviikkona. Lähtölaukaus potkaistiin Hämeenkyrössä Osaran maaseutuopetusyksikössä pidetyssä Biokaasua Pirkanmaan maatiloille -seminaarissa.
Parin vuoden valmistelu
Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikan juuret juontavat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johdolla runsaat pari vuotta sitten tehtyyn Kiertotalouden tiekartta Suomelle 2016-2025 -hankkeeseen.
Marko Mäki-Hakolan mukaan MTK otti oitis maailman ensimmäisestä kiertotalouden tiekartasta kopin.
– Tajusimme, että meidän noin 320 000 maanviljelijä-, metsänomistaja- ja maaseutuyrittäjäjäsenessä on merkittävä voimavara. Maatiloilla syntyy vuoden aikana runsaasti kiertotalousmateriaaleja ja sivuvirtoja. Haaste ja mahdollisuus onkin ollut siinä, miten ne saatetaan taloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi. Kaikilla uusilla tulovirroilla petrataan tilojen kannattavuutta, hän kertoo.
Mäki-Hakolan mukaan maatiloilla on varsin paljon rahaksi muunnettavia raaka-aineita.
– Kyseessä ei ole missään tapauksessa jätteet vaan oikeasti arvokkaat materiaalit.
MTK valitsi hankkeensa pilottialueeksi Pirkanmaan. Mäki-Hakolan mukaan maakunnan valintaa puolsi se, että 22 kunnan alueella on monipuolista ja vireää maatilataloutta. Pirkanmaan liiton maakunnalliset ohjelmat kertovat henkisen ilmapiirin olevan otollisen moderneille käytännöille.
– Lisäksi vaa’assa painoi se, että Pirkanmaa on satsannut poikkeuksellisen paljon bio- ja kiertotalouteen. Asialla ovat olleet muun muassa Pirkanmaan liitto, Teknologiatutkimuskeskus VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Business Tampere.
– Myös Nokian kaupunki tekee kansainvälisesti merkittävää työtä. Se on avannut Kolmenkulman yritysalueelle monialaisen bio- ja kiertotalouden liiketoiminta-alueen (ECO3).
Mäki-Hakolan mukaan kiertotalousmarkkinapaikka on nyt valmis käyttöön niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
– MTK:lla on hyvä yhteistyö sisarjärjestöjen kanssa. Olemme kertoneet niille jo valmiista tuotteestamme.
”Tämä toimii kuten Tori.fi”
Marko Mäki-Hakola vertaa kiertoasuomesta.fi-markkinapaikkaa suuren yleisön hyvin tuntemaan Tori.fi-verkkokauppapaikkaan, jossa kuluttajat myyvät ja ostavat käytettyä tavaraa.
– Tutustuin Tori.fi-sivustoon, kun meidän kiertotalousmarkkinapaikkamme ideointi ja kypsyttely oli kuumimmillaan. Lapsiperheeseemme oli kertynyt rutkasti vaatteita ja tavaroita, joille itsellämme ei enää ollut käyttöä. Päätin kokeilla vertaiskauppaa. Huomasin pian, että kaikille tuotteille oli kysyntää.
– Päättelin, että saman tarjonnan ja kysynnän lain on pädettävä maatilojenkin sivuvirtoihin.
– Kun potentiaaliset asiakkaat löytävät Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalle, kauppa alkaa varmasti käydä.
Hankkeen pilotteina olleiden 30 pirkanmaalaistilan yrittäjät listasivat erilaisia raaka-aineita, joita heidän tiloiltaan löytyy. Nyt pääkategorioina ovat lannat, nurmet ja rehut, olki, ruoko ja hamppu, maatalouden ja jatkojalostuksen sivuvirrat sekä muut sivuvirrat (ei biomassa).
Mäki-Hakola korostaa, että Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalla on niin myynti- kuin ostopaikatkin.
– Täällä tarjotaan ja haetaan raaka-aineita.
Mäki-Hakola on vakuuttunut siitä, että niin maatalousyrittäjät kuin esimerkiksi teollisuus oppivat hyvin nopeasti hyödyntämään uutta kiertotalousmarkkinapaikkaa.
– Olennaista on tässä vaiheessa tunnistaa tosiasia, että maatiloilla on paljon uudelleen hyödynnettävissä olevia raaka-aineita.
Kannattavuus kohenee
Kiertotalousmarkkinapaikka on avain maamme maatilojen kannattavuuden nostamiseen.
– Kaikista jakeista, joista ollaan valmiita maksamaan jotakin, on hyötyä maatiloille, Marko Mäki-Hakola teroittaa.
Mäki-Hakola muistuttaa, että jokunen aika sitten metsänomistajat joutuivat vielä maksamaan noutajille, jotka hakivat hakkuuoksat ja latvukset pois. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Metsäenergia on rahan arvoista raaka-ainetta.
– Kysymys on isosti siitä, että yhteiskunnassamme omaksutaan täysin uusi ajattelutapa. Meidän on löydettävä keinoja, joilla eri materiaaleille löydetään innovatiivisia hyödyntämistapoja.
– Kiertotalouden kehittyminen edellyttää oikeudenmukaista tuloa myös raaka-aineista. MTK haluaa Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalla edistää markkinoiden syntymistä esimerkiksi biokaasun tuotantoon sopivilla materiaaleilla tai uudelleen käytettävälle maatalousmuoville.
Mäki-Hakola odottaa kiertotalousmarkkinapaikan avaavan jo pitkään kannattavuusongelmista kärsineelle maataloudelle aivan uusia markkinamahdollisuuksia. Hän herättelee, ettei maatalous voi kuitenkaan ottaa ilmastosankarin roolia ilman tulojen lisääntymistä.
– Haluamme kiihdyttää markkinoiden syntymistä täysin uusille tuotteille ja raaka-aineille.
Maatilat yhteistyöhön
Marko Mäki-Hakolan mukaan kiertotalousmarkkinapaikka tarjoaa maatilatalousyrittäjille uudenlaisen yhteistyömuodon.
– Maatiloilla opitaan uusia käytäntöjä. Iso porukka voi tarjota yhdessä isomman erän eri jakeita, jolloin saavutetaan esimerkiksi logistiikkahyötyjä.
– Neljän eläintilan voimavarat mahdollistavat oman biokaasulaitoksen toteuttamisen. Laitoksesta tilat saisivat sekä energiaa että lannoitteita.