Suomalaiset viettävät tilastojen mukaan yhä enemmän aikaa kansallispuistoissa ja luonnossa. Kaupungin ulkopuolisessa luonnossa ihmisen mieliala paranee voimakkaammin kuin kaupunkiluonnossa, sen takia meidän on vaalittava kansallisaarrettamme luontoa, kansallispuistoja sekä retkeilyalueitamme. Kansallispuistoissa vieraillaan vuosittain jo yli kolme miljoonaa kertaa. Lukuisat tutkimukset ympäri maailmaa ovat osoittaneet luonnossa liikkumisen positiiviset terveysvaikutukset. Lisäksi keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Metsähallituksen mukaan luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksien olevan liikkujaa kohti keskimäärin 280 euron arvoisia. Luonto ja vaellus harrastuksena ja elämäntapana ovat kasvattamassa suosiotaan, niin kansainvälisesti kuin kotimaassamme. Tämän takia Suomeen tarvitaan koko maan kattava, etelästä pohjoiseen kulkeva vaellusreitti. Reitti, joka mahdollistaa koko Suomen mittaisen vaelluksen. Ja joka tarjoaa vaeltajille mahdollisuuden tutustua Suomen kansallispuistoihin, luontoomme sekä suomalaiseen kulttuuriin.
Valitettavasti kansallispuistomme ja valtion retkeilyalueet eivät ole kauttaaltaan vastaanottavassa kunnossa. Korjausvelka kansallispuistoissa ja valtion retkeilyalueilla on yli 40 miljoonaa euroa, ja summa kasvaa entisestään. Jopa kolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa, yleisin vika on pitkospuiden heikko kunto. Lisäksi esimerkiksi tärkeät merkinnät ja opastaulut ovat paikoitellen huonossa kunnossa. Kansallispuistojen heitteillejättö on myös aiheuttanut ainakin yhden vakavan läheltä piti tilanteen, kun suursuosiota nauttivan Repoveden kansallispuiston helmi, Lapinsalmen riippusilta, romahti. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tannisen mukaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon on varattu vajaa 40 miljoonaa euroa, mutta budjetin pitäisi olla noin 44 miljoonaa euroa, jotta kaikkien olemassa olevien rakenteiden pitäminen hyvässä kunnossa toteutuisi. Hallitus on varannut lisärahaa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon, mutta varatut lisärahat eivät ole riittävät. Taloudelliset panostukset kansallispuistoihin ja retkeilyalueille eivät saa tulla pääsymaksuista, vaan rahoitusta on kasvatettava. Ympäristölle haitallisiin tukiin verrattuna nämä taloudelliset panostukset ovat minimaalisia. Kansanterveydelliset ja symboliset hyödyt sen sijaan ovat erittäin suuret.
Arvostus Suomen luontoa kohtaan on ristiriitaista. Suomen luontopolitiikkaa varjostaa muun muassa kestämätön hakkuutoiminta, kaivostoiminta sekä kansallispuistojen heikkenevä kunto. Suomen luonto on voimavara kaikille, jonka tärkeys tulee korostumaan ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen edetessä. Ilmastonmuutoksen alla kotimainen turismi tulee kasvamaan ja onkin ensisijaisen tärkeää, että suositut kotimaan kohteet ovat kaikkien saavutettavissa ja ovat laadukkaassa kunnossa. Jokaiseen kansallispuistoon pitää olla mahdollisuus kaikilla päästä julkisilla kulkuvälineillä. Laadukas koko Suomen kattava vaellusreitti olisikin symbolisilta arvoiltaan arvostettu lahja Suomelle ja sen luontoa arvostaville ihmisille. Lisäksi koko maan kattava laadukas vaellusreitti olisi oiva vaihtoehto tutustua suomalaiseen kulttuuriin, erilaisiin alueisiin ja toisi palveluita tarvitsevia asiakkaita haja-asutusalueille ja sitä kautta lisäisi alueiden taloudellista tuottavuutta, luontoarvoja arvostaen.
Iikka Nikkinen, Kangasala
Kansanedustajaehdokas (vas)
