Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen innosti puolueväkeä Akaassa: Kokoomus haluaa pääministeripuolueeksi

Alhainen gallup-kannatus ja maan hallituksen ero viime perjantaina eivät näyttäneet Akaan kokoomuksen 100-vuotisjuhlassa sunnuntaina harmittavan ketään, pikemminkin päinvastoin.

– Vaikka hallituskausi päättyi nyt yllättäen perjantaina pääministerin ilmoitukseen, ja jatkamme osana toimitusministeristöä, ja vaikka sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus olisi ollut tarpeen toteuttaa tällä hallituskaudella, me kokoomuslaiset olemme valmiita jatkamaan myös uudessa tilanteessa, viitoitti puoluesihteeri Janne Pesonen tilannetta.

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen uskoo, että puolueen alhainen gallupkannatus on kännettävissä vaalivoitoksi ja kokoomus on vaalien jälkeen pääministeripuolue.

Akaan juhlassa julkistettiin filosofian maisteri Päivi Rajalan kokoama jatko-osa rehtori Seppo Suvannon laatimaan puolueosaston 70-vuotishistoriikkiin, huomioitiin ansioituneet ja nautittiin kotoisasti kahvipöydän antimista.

Akaan kokoomus teki 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi jatko-osan historiikkiisnä. Valokuvia kirjaanAkaa-Seuran arkistosta etsinyt Liisa Sjöblom, Timo Rajala ja kirjoittaja Päivi Rajala sekä Asta Rajala iloitsevat lopputuloksesta.

Kokoomus nousee

Puoluesihteeri Janne Pesonen muistutti juhlivaa joukkoa kuitenkin karusta todellisuudesta. Huhtikuussa on eduskuntavaalit ja Kansallinen kokoomus haluaa pääministeripuolueeksi, vaikka gallupit toista väittävät.

– Uskon, että pystymme nostamaan kannatustamme merkittävästi vielä vaalien alla, kuten kävi kuntavaalien alla.

Puoluesihteeri ei halunnut ketään yksin urakoimaan vaalivoittoa, vaan haastoi akaalaisiakin tekemään porukalla paljon. Päättyvä hallituskausi on vaalikentillä kehumisen arvoinen.

– Julkisen talouden tila on tervehtynyt ja velkaantuminen taittumassa. Mikä parasta, työllisyysaste on noussut asettamaamme tavoitteeseen, johon harva jaksoi uskoa. Olkaamme ylpeitä siitä, että tämän hallituksen aikana yli 140 000 työtöntä on päässyt töihin.

Suomalaisuus ei sulje ketään pois

Kokoomus määrittelee tämän päivän suomalaisuuden avoimeksi ja mukaansa ottavaksi.

Kansallisen kokoomuksen 100-vuotisjuhlavuoden ansiomerkin Akaassa saivat Susanna Saxberg, Matti Holkeri, Lasse Kiiskinen, Timo Rajala ja Leo Virtanen, jonka puolesta merkin vastaanotti tytär Nina Weltzien.

– Oma kulttuurimme ja oma identiteettimme pitää nähdä yhdistävinä ja rakentavina tekijöinä, ei rajoittavina, tai mikä pahinta, muita ulos sulkevina. Suomi pysyy rauhallisena, turvallisena ja vakaana yhteiskuntana, kun jokainen täällä asuva haluaa omalla panoksellaan rakentaa sitä kotimaanaan, sanoi puoluesihteeri Pesonen.

Kaikkien on Janne Pesosen mielestä voitava kokea suomalainen yhteiskunta reiluksi ja oikeudenmukaiseksi.

– Meidän on käännettävä haasteet mahdollisuuksiksi ja luvattava, että kaikki pysyvät mukana ja tietysti myös huolehdittava siitä, että näin todella käy.

Vaikka politiikka ei aina ole ollut virheetöntä, sanoo Janne Pesonen kokoomuksen pärjänneen hyvin.

Kaikkien on saatava vaikuttaa

Kokoomus ei olisi menestyvä hallituspuolue, jos sen paikallisyhdistykset eivät olisi aktiivisia. Kenttätyötä johtava puoluesihteeri jos kuka tämän tietää.

Kansallisen kokoomuksen Kultaisen leijonan kiinni Susanna Saxbergin, Jouko Rytkösen ja Lasse Kiiskisen rintapieleen kokoomuksen Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jari Porraslampi.

– Demokratia on tapa olla sivistyneesti erimieltä. Paikallinen ja alueellinen demokratia sekä elävä kansalaisyhteiskunta muodostavat kansanvallan lujan kivijalan. Jokaista on taustastaan riippumatta kohdeltava yhteiskunnassa yhtä arvokkaana, innosti Janne Pesonen juhlaväkeä.

Puoluesihteeri muistutti myös, että kokoomuslaiset suhtautuvat tulevaisuuteen lähtökohtaisesti optimistisesti.

– Kun rakennamme luottamusta ihmisten ja ihmisryhmien välille, rakennamme parempaa Suomea. Uskomme ihmisen hyvyyteen, myötätuntoon ja empatiaan.

Kokoomus, joka ymmärtää ihmisten arkea ja osaa muuttaa ymmärryksen poliittisiksi tavoitteiksi, saa puoluesihteeri Janne Pesosen mielestä vahvan valtakirjan myös kevään eduskuntavaaleissa.

Hauskaakin pitää olla

Akaan kokoomus juhlii 100-vuotista taivaltaan, koska Toijalan Kansallisseura perustettiin 20. tammikuuta 1919. Paikallisosaston nykyinen puheenjohtaja Susanna Saxberg tuli aikanaan mukaan Viialan kokoomuksen toimintaan ja oli yhdistämässä Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan paikallisosastoja, koska jäsenmäärä hiipui.

Akaan kokoomus syntyi 2006 halusta yhdistää voimat uudessa Akaan kaupungissa. Haasteita perinteisellä yhdistystoiminnalla on puheenjohtaja Saxbergin mielestä edelleen.

Akaan kokoomuksen puheenjohtajan Susanna Saxbergin mielestä poliittisen järjestötoiminnan on oltava hauskaakin.

– Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa. Yhdistyksen toiminnan tulisi olla niin antoisaa ja jopa elämyksellistä, että ihmiset tahtoisivat tuoda kaverinsakin mukaan. Tässä meillä onkin tulevalle sadalla vuodelle haastetta, koska ihan pelkkä aatteen palo ei tuo ihmisiä teltoille seisomaan ja kahvia keittämään.

Susanna Saxberg näkee toiminnan ihmisten parissa olevan kuitenkin poliittisen toiminnan kulmakivi ja perusta. Sietä ponnistavat kaikki menestyneet poliitikotkin.

– Meidän pitäisi ehkä oppia arvostamaan ruohonjuuritason järjestötoimintaa yhtä paljon kuin puheenjohtajamme Petteri Orpo sitä arvostaa. Hän tietää, että vaalityö tehdään jalkautumalla ihmisten pariin turuille ja toreille. Voisin lisätä siihen vielä senkin, että hauskaakin pitää olla, sanoi puheenjohtaja Susanna Saxberg.

Kokoomuksen Sinisen leijonan saivat Jaakko Leinonen, Tomi Koistinen, Jukka Salminen ja Mika Pajasmaa. Merkki on myönnetty myös Petri Aarniolle.

 

 

Sata vuotta hillittyä alakuloa

Filosofian maisteri Päivi Rajalan kirjoittama Akaan kokoomuksen 100-vuotishistoriikki on puutteineenkin mainio kirja porvarillisesti ajattelevien poliittisesta toiminnasta Kylmäkoskella, Toijalassa ja Viialassa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, voidaan puhua hillitystä alakulosta. Ennen sotaa vältettiin uhoa ja sodan jälkeen uhosivat toiset.

Kokoomuksen toiminnan keskipisteenä on ollut miltei sadan vuoden ajan Pirtti.

”Vuonna 1933 pitivät Toijalan porvarilliset puolueet neuvottelukokouksen mahdollisen vaaliliiton tiimoilta. Kokous näki kuitenkin tärkeämmäksi, että vaaleihin ei käydä puolueina, vaan erinäisinä eturyhminä. Näin syntyivät maataloustuottajien lista ja kuluttajien lista. Kylmäkoskella ja Viialassa toimittiin samoin.”

Kysymys kuuluu, miksi perustaa puolueen paikallisosasto, jos sille ei ole käyttöä vaaleissa.

”Sotavuosien jälkeen toiminta käynnistyi verkkaisesti, olivathan suojeluskunnat ja IKL lakkautettu. Kansallisseurassakin oltiin varpaisillaan vasemmiston suunnatessa katseitaan oikeiston toimia kohtaan.”

Sodan jälkeen vallan Akaassa otti Kylmäkoskea lukuun ottamatta vasemmisto. Työväenyhdistyksen muhkeat historiikit kertaavat mieluusti, mitä valtaa käyttäen on saatu aikaiseksi.

Seppo Tiura yritti eduskuntaan 1980-luvulla. Tytär Marja Tiura myöhemmin pääsi ja iskui parlamentissa kolme kautta.

”Koko 1970-luku sujui SDP:n komennossa Toijalassa. Keskeisten lautakuntien puheenjohtajuudet sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajuudet oli miehitetty vasemmistolaisilla. Kaupunginjohtajakin profiloitui selkeästi vasemmalle ja hän istui demarien valtuustoryhmän kanssa valtuustosalissa ennen valtuuston kokousta, Kokousten alku viivästyi tavallisesti ja toisten piti odotella oven takana.”

Jos näin on menetelty, ja valtuuston kokouksen alku on myöhästynyt, on menetelty lain vastaisesti. Tänään asia ratkaistaisiin hallinto-oikeudessa. Pankinjohtaja Sakari Santti, rikospoliisi Antti Holkeri ja opettaja Päiviö Kangas toimivat kokoomuksen voimahahmoina 1950- ja 1960-luvuilla. On vaikea kuvitella, että heidän jälkeensä on tullutkin täysi hiljaisuus.

Kunnallisneuvos Matti Holkeri kantoi Toijalassa vastuuta aina 2000-luvulle asti. Vuoden 1980 vaaleissa puolue sai läpi 12 valtuutettua. 1984 vaaleissa valtuutettuja tuli jo 14. Ei vähäisiä saavutuksia. Historiikissa puhutaan Toijalasta Suomen kokoomuslaisimpana kuntana. Kun tehdään lujasti töitä, osin samoja liikkeitä kuin vasemmistokin, onnistutaan.

1988 tapahtui puolueloikka ja Toijalan valtuuston voimasuhteet hetkeksi järkähtivät kokoomuksen hyväksi. Pysyvä muutos saatiin aikaiseksi 1996 vaaleissa, sekin Toijalan Sitoutumattomien vaalivoiton ansiosta.

Viialassa kokoomus kulki koko sodanjälkeisen alan kohti nollapistettä. Puolue korjasi pöydältä ne eväät, jotka vasemmistolta jäi.  Aarne Mäkelä ja Arvi Saari jaksoivat olla monessa asiassa eri mieltä, piikkinä lihassa. Jouko Rytkönen taas teki Akaan kunnallispolitiikassa kulisseissa valtavan työn kaupunginjohtajan vaihtamiseksi.

Kylmäkoskella valta jaettiin kokoomuksen ja keskustapuolueen kesken. Kylmäkoskella valta myös henkilöityi. Kuka sai eniten ääniä, sai valtuuston puheenjohtajuuden. Useimmiten puheenjohtajana toimi kunnallisneuvos Seppo Tiura.

”Akaan kaupungin on kuitenkin syytä katsoa avoimin mielin tulevaisuuteen ja uskoa parempaan, vaikka juuri tällä hetkellä ongelmia näyttäisi kasaantuneen liiaksi asti.”

Katsoa ja uskoa? Pitäisi tehdä myös.

Juha Kosonen

 

 

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.