Entisenä jäännösakaalaisena seuraan huolestuneena Akaan Karhunrahkan tuulivoimapuistohankkeen etenemistä elinvoimalautakunnan päätöksellä kaavoitusvaiheeseen (29.8.2018).
Saksalaisen ABO-Wind Oy:n suunnitelmissa on rakentaa seitsemän lapakorkeudeltaan 300 metriä korkeaa tuulisähkövoimalaa. Mittasuhteista häkeltyy – pelkästään yhden laitoksen roottorin halkaisija (200 metriä) ylittää Näsinneulan (168 metriä) kevyesti. Tämän suuruisten voimalaitosten maisemahaittavaikutusta ei todennäköisesti ole osattu huomioida Akaan elinvoimalautakunnassa.
Mielestäni ABO-Wind Oy:n toimittamat havainnekuvat ovat harhaanjohtavia (esillä firman sivuilla), eivätkä vastaa todellisuutta. Pahimmillaan Akaan perinnemaisemia odottaa Turun Funikulaaria pahempi kohtalo.
Tilanteen hahmottamisessa voi auttaa seuraava tuulivoimaloiden näkymistä varten esitelty etäisyysvyöhykejako, jota voidaan soveltaa yleisemminkin maisemaa rumentavien rakenteiden etäisyyksien vaikutusten arvioimiseen: 1) pyyhkäisyvyöhyke on vyöhyke, jolla roottorin siivet liikkuvat 2) häirintävyöhyke ulottuu kolme kertaa rakenteen korkeuden etäisyydelle voimalasta 3) hallitsevuusvyöhyke ulottuu kymmenen kertaa rakenteen korkeuden etäisyydelle voimalasta (Maamittauslaitoksen julkaisu nro 99, Rahkila 2006).
Nyt suunniteltujen 300 metriä korkeiden laitosten tapauksessa häirintävyöhyke siis ulottuu 900 metrin etäisyydelle. Tämä tarkoittaa, että sen sisällä ihmisen pitää kääntää päätään hahmottaakseen koko komeuden. Hallitsevuusvyöhyke ulottuu siten kolmen kilometrin päähän, eli nyt suunnitellut seitsemän voimalaitosta pyörivine siipineen olisivat selkeästi maisemaa hallitseva elementti lähialueen asukkaille.
Lähimmät asuinrakennukset Kurisjärven kylällä ovat reilusti alle kahden kilometrin päässä suunnitelluista rakennuspaikoista. Sotkian, Kurisjärven ja Lontilan pellot on luokiteltu Pirkanmaan seutukaavassa maisemallisesti arvokkaiksi ja Arolan kartano sekä Kurisjärven kulttuurimaisema rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiksi alueiksi. Lisäksi jättituulimyllyt tulisivat ylängölle ja auringon puolelle, langettaen pahimmillaan päiväaikaisen varjon koko Kurisjärven kylän ja Lontilanjokilaakson alueelle.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä Karhunrahkan aluetta on suunniteltu tuulivoimantuottoon voimaloilla, joiden enimmäiskorkeus olisi 200 metriä. Lisäksi maakuntakaavassa todetaan, että lähellä sijaitsevien maakunnallisten arvokohteiden vuoksi voimaloiden sijoitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja hyödyntää alueen lounaisosia. Tämä on selkeästi ristiriidassa nyt suunniteltujen 300 metriä korkeiden voimaloiden ja suunniteltujen sijoitusten kanssa.
Ei tarvita Väisälän matematiikkaa ymmärtääkseen koko järjettömän hankkeen uhkaavan vakavasti Akaata ympäristö- ja maisemahaittoineen. Mielestäni hankealueen lähiasukkaiden mielipiteitä ei ole huomioitu.
Kannustan kaikkia nykyisiä ja entisiä akaalaisia osallistumaan Ei tuulivoimaa Akaaseen -kuntalaisaloitteeseen (kuntalaisaloite.fi) mahdollisimman pian. Nimiä on tätä kirjoittaessani 217, ja nyt on aika antaa äänensä kuulua. Akaa ei kaipaa mainetta kaupunkina, jossa asukkaiden mielipiteitä ei kuunnella.
Eero Lauhkonen
