Nyt on ollut kunnon talvikelit, mutta siitä huolimatta ilmasto on lämpenemässä. Sen vuoksi toiset haluaisivat lopettaa kokonaan maidon ja lihan käyttämisen, kun taas toiset toteavat, että on aivan sama mitä pienessä Suomessa tehdään, se kun ei yksinään pysty maapalloa pelastamaan.
Ilmastonmuutos ja väestönkasvu ovat isoja haasteita. Ruokaa tarvitaan yhä isommalle ihmismäärälle, mutta tuotannon ympäristövaikutuksia on pienennettävä. Lehmien tuottamaa metaania on syytetty ilmaston ykkösviholliseksi. Mitä tähän sanoo Tilastokeskus? Sen mukaan maatalous aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä 12 prosenttia. Maidontuotannon osuus koko Suomen päästöistä on 4,4 prosenttia, ja tästä noin puolet johtuu metaanista.
Kasvihuonepäästöjä on vähennettävä joka alalla. Maidonkin hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää. Tutkimusten mukaan 50 vuoden aikana suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä maitolitraa kohti on puolittunut, kun eläinten terveys on parantunut ja ruokinta tarkentunut.
Nyt on alettu tutkia enemmän myös sitä, miten nurmipellot saadaan tehokkaammin sitomaan hiiltä. Esimerkiksi vuoroviljely, peltojen syysmuokkauksen välttäminen ja monilajinen viljely lisäävät maaperän hiilensidontaa. Moni näistä menetelmistä onkin jo ollut tiloilla käytössä. Biokaasun tuottaminen eläinten lannasta tulee todennäköisesti lisääntymään, ja sillä voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Mihin me sitten tarvitsemme näitä metaania tuottavia lehmiä? Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on olosuhteiltaan niin karuja, ettei niillä onnistu kuin nurmen viljely. Jotta näidenkin peltojen avulla voidaan ruokaa tuottaa, tarvitaan märehtijä. Lehmä kun on siitä erikoinen, että se pystyy muodostamaan heinästä elintarviketta. Myös Pohjois-Suomen pelloilla tuotetaan lähinnä vain nurmea lyhyen kasvukauden takia.
Suomalaisen maatalouden vastuullisuudesta on alettu puhua, eikä se ole pelkkää sanahelinää. Suomalaiset lehmät syövät pääasiassa nurmea. Maissin ja soijan käyttö on hyvin vähäistä. Puhdasta vettä on saatavilla, ja kasvinsuojeluaineita ja antibiootteja käytetään vähän verrattuna vaikkapa Keski-Eurooppaan.
Jos Suomessa ei olisi omaa tuotantoa vaan ruoka tuotaisiin ulkomailta, ei meillä olisi enää mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten se tuotetaan. Ympäristövaikutukset ulkoistettaisiin muihin maihin, joissa ei ehkä ole yhtä suurta kiinnostusta ympäristön tilaan, säädökset ovat väljempiä ja valvonta vähäisempää kuin meillä.
Toiset tuntuvat ajattelevan, ettei viljelijöitä kiinnosta ympäristöasiat. Ikään kuin he ihan piruuttaan kaataisivat apulantoja Itämereen ja käyttäisivät traktoreita turhaan joutokäynnillä. Kasvihuoneilmiö tuo kuitenkin suuria haasteita myös maataloudelle.
Nyt jo puhutaan, ettei normaaleja kesiä enää ole, joko sataa koko ajan tai sitten ei lainkaan. Koita siinä sitten tuottaa ruokaa. Itseäni ainakin kiinnostaa, missä kunnossa tämä maapallo jälkipolville jää, olenhan itsekin äiti.
Outi Heikkilä
Kirjoittaja on akaalainen maatalousyrittäjä.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Kommentointi on suljettu.