Moottorivenekerho laajentaa pienvenesatamaansa Toijalassa

Venepaikkojen paalutus alkoi viime viikolla. Paalutukseen käytetään käytöstä poistettuja sähkötolppia, joiden käyttöön on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myöntänyt luvan.

Toijalan Moottorivenekerhon pienvenesatama laajenee noin kolmellakymmenellä venepaikalla. Seuran tavoitteena on saada ensimmäiset 15 uutta paikkaa valmiiksi tänä keväänä. Kaivuu- ja paalutustyöt alkoivat satamassa viime viikolla.

Kerhon nykyisellä laiturialueella on 150 venepaikkaa ja 25 soutuvenepaikkaa. Lisäksi Makkaranselän puolella vesibussilaiturin yhteydessä on kymmenkunta paikkaa.

– Meillä on ollut vaikeuksia löytää kaikille halukkaille venepaikka, koska laiturialue on ollut viime vuodet täynnä. Toijalassa venepaikkoja isommille veneille ei ole muualla kuin moottorivenekerholla, kertoo kommodori Kari Koskinen.

Koskisen mukaan kysyntään on vaikuttanut veneiden koon kasvaminen sekä pienvenesataman hyvä sijainti, mikä on tuonut kerhoon jäseniä myös Akaan ulkopuolelta.

– Tästä pääsee veneellä Lempäälän, Valkeakosken ja Hämeenlinnan suuntaan, ja Valkeakoskelta on mahdollisuus jatkaa edelleen Pälkäneelle, Hauholle ja Kangasalle.

Suojaisa satama

Toijalan Moottorivenekerhon suojaisa pienvenesatama houkuttelee veneilijöitä myös Akaan ulkopuolelta.

Pienvenesatama laajenee nykyisen pienvenesataman viereen, vanhan vesilaitoksen eteläpuolelle vesijättömaalle, joka on yleiskaavassa merkitty satama-alueeksi. Venekerho on vuokrannut alueen Rantakansan vesialueen osakaskunnalta sekä osan Akaan kaupungilta.

– Alue on Suomen parhaimpia, koska se on suojaisa ja sinne on helppo ajaa, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan venepaikkojen rakentaminen Makkaranselän puolelle olisi ollut haasteellinen ja kallis toteuttaa. Seitsemän kilometriä pitkältä järvenselältä tuleva aallokko olisi vaatinut pitkän aallonmurtajan veneiden suojaksi.

– Silloin olisi puhuttu sadoista tuhansista euroista, Koskinen arvioi.

Kolmenkymmenen uuden venepaikan rakentaminen maksaa 80 000 euroa. Seura on hakenut hankkeeseen Leader-rahoitusta 40 000 euroa Pirkan Helmen kautta, joka on puoltanut hanketta. Ely-keskukselta odotetaan lopullista päätöstä kevään aikana. Toinen puoli kuluista on tarkoitus kuitata talkootyöllä ja seuran omilla säästöillä, joita kertyy venepaikkamaksuista.

– Näillä näkymin seuran ei tarvitse hakea rakentamiseen lainarahaa, mutta siihenkin on valmiutta, Koskinen toteaa.

Kaivuumassat läjitetään maalle

Allasalueelta kaivetaan maata noin 3500 kuutiometriä.

Pienvenesataman laajentamista on edeltänyt vuoden pituinen lupaprosessi. Altaan kaivamiseen on luvan myöntänyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Lupaprosessin yhteydessä tehtiin maaperätutkimus ja luontoselvitys.

Kari Koskinen kertoo, että tutkimuksissa maaperästä löytyi vähäisiä määriä kuparia ja nikkeliä, jotka ovat todennäköisesti peräisin vedenpuhdistuskemikaaleista. Luontoselvityksessä puolestaan alueen kulmasta löytyi uhanalaiseen luontotyyppiin kuuluva metsäluhta.

Maaperän haitta-aineiden ja metsäluhtan vuoksi valtaosa kaivuumassoista on vietävä kauemmas vesirajasta. Ne läjitetään puretun satamaradan varteen, yleiskaavassa parkkipaikaksi kaavoitetulle alueelle, joka on kaupungin maata.

– Ely-keskuksen lausunnossa todettiin, että massaa voidaan käyttää viherrakentamiseen lukuun ottamatta lasten leikkipaikkoja, Kari Koskinen kertoo.

Allasalueelta maata kaivetaan kaikkiaan noin 3500 kuutiometriä.

 

Maa jäädytettiin ennen kaivamista

Pienvenesatama laajenee vihreällä rajatulle alueelle. Kuva: Maanmittauslaitos.

Moottorivenekerholaiset aloittivat pienvenesataman laajennuksen valmistelun syksyllä puhdistamalla alueen kasvillisuudesta. Joulun jälkeen kaivettavaa aluetta vahvistettiin jäädyttämällä, mikä tapahtui pumppaamalla järvestä vettä alueen päälle. Jääkerroksen paksuus on kolmisenkymmentä senttiä.

– Jäädytys kesti kuukauden päivät. Kaksi henkilöä oli kerrallaan vuorossa pitämässä letkun päätä. Jos ilma lauhtui liikaa, piti työ keskeyttää ja kerätä pumppu ja letkut pois, Toijalan Moottorivenekerhon kommodori Kari Koskinen kertoo.

Jäädyttäminen on vaatinut alueen pitämistä puhtaana lumesta.

– Kun alue on aurattu, alkaa myös maa jäätyä. Kohdissa, joissa on ollut lunta päällä, maa ei ole yhtään jäässä, Koskinen kertoo.

Altaan kaivuu- ja paalutustyöt tekee paikallinen urakoitsija. Paalutukseen ja valumaesteeksi tarvitaan noin 300 käytöstä poistettua sähkötolppaa, jotka moottorivenekerho on ostanut sähköyhtiöltä. Luvan tolppien käyttöön on myöntänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Laiturit kerholaiset tekevät talkoilla.

– Toivotaan, että ensimmäiset venepaikat ovat valmiina toukokuun alkupuolella, jolloin veneitä ruvetaan laskemaan vesille, kommodori Koskinen sanoo.

Kommodori Kari Koskinen kertoo, että varsinkin isompia veneitä jää talveksi säilytykseen pienvenesataman alueelle. Veneitä säilytetään myös varastohalleissa ja kotipihoissa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.