Akaan kaupungin on ilman muuta mentävä mukaan perusteilla olevaan Suomen Rata osakeyhtiöön. Vain osakkaana Akaa pystyy keskustelemaan tasavertaisesti yhtiön toiminnasta ja kehittämisestä. Akaan pitää neuvotella kumppaneikseen myös Urjala ja Valkeakoski. Miksi? Siksi, että Akaassa sijaitsee tosiasiassa Etelä-Pirkanmaan rautatieasema. Vain osakeyhtiössä mukana ollen päästään Toijalan rautatieasemaa kehittämään risteysaseman matkakeskukseksi koko seutukunnan tarpeisiin.
Kun Etelä-Pirkanmaan seutukunta päästettiin kuihtumaan Valkeakosken kaupungintalon uumeniin ja Valkeakosken Seudun Kehitysyhtiökin kuopattiin, julkisuuteen ei ole kuulunut mistään eikä keneltäkään seutukunnallisia – yhteisiä – ajatuksia. Olisiko nyt niiden aika? Tarvitaanko Akaata taas?
Akaa on myös ainoa paikkakunta Pirkanmaalla, jossa juna pysähtyy kahdessa taajamassa. Osallistumalla aktiivisesti ratayhtiöön varmistetaan, että Pirkanmaalta kuuluu myös muitakin ääniä kuin Tampereen ääni. Pormestarien puheissa usein unohtuu, että suurtenkin kaupunkien ympärillä on vaikkapa kehyskaupunkeja, joilla on tarve joukkoliikenteensäkin kehittämiseen.
Viialan taajaman tarpeita ei rataosakeyhtiössä saa unohtaa.
Keskusteluihin pitää osallistua. Akaalla pitää olla mielipide ja valmius tarvittaessa vaikkapa rataseminaarien järjestämiseen. Viipyilevästä, jopa osallistumista vastaan hangoittelevasta asenteesta päästään toivottavasti eroon nyt kun kaupunki mielii takaisin Tampereen Kauppakamarinkin jäseneksi. Mukana on oltava siellä, missä päätöksiä tehdään, maksoi mitä maksoi.
Akaa tarvitsee toimivan joukkoliikenteen, muuten palvelujen järkevä kehittäminen ei etene. Kyläpolitikointi voittaa helposti, ja selvitykset eivät johda ratkaisuihin. Kaupunki on rakentamassa hyvinvointikeskusta Toijalaan, ja sinne on päästävä. Tarvitaan linja-autoliikenteen kehittämistä, linjoille tukea tai jopa Tampereen liikennelaitoksen vuorojen ulottamista Akaaseen. Tarvitaan myös lähijunavuoroja Akaan taajamienkin väliä lyhentämään.
Ennen kaikkea Akaassa tarvitaan asennemuutosta. Hirsikangas pitää voida ylittää molempiin suuntiin. Lukiolaiset ovat olleet toimivan joukkoliikenteen piirissä Akaan lukion yhdistämisestä alkaen. Tällaisia toimintoja on luotavissa myös muihin palveluihin.
Suomi-radan alustava kustannusarvio on 5,5 miljardia euroa. Vaikka radan kehittämisen tarve yleisesti myönnetään, valtio ei hanketta yksin kustanna. Valtiovarainministeriön tämän viikon aluksi julkistaman talousennusteen mukaan meillä on edessä kahden miljardin euron kestävyysvaje. Aikaisemmin julkistetut eri ministeriöiden kansliapäälliköiden ajatukset eivät olleet sen ruusuisempia. Tulevalla hallituksella ei tule olemaan yhtään sen helpompaa kuin nyt istuvallakaan.
Vaalikeskusteluissa ei riitä, että virkamiesten ajatuksia ammutaan ylimielisesti alas. On esitettävä toimivia vaihtoehtoja. He, joka maksavat veroja, pyörittävät tätä maata. Keskiluokan hyvinvoinnista puhutaan vaalitaiston tuoksinnassa hyvin vähän, kun kaikki ovat köyhän asialla. Tulonsiirtoja, priorisoidenkin, pystyy tekemään vain vauras valtio. Ja heiltä yleensä otetaan, joita eniten on.
Väyläinvestoinnit maksavat itsensä takaisin, kun huolehditaan, että väylien viereen sallitaan kehitystä eteenpäin vievät investoinnit. Investointeja pitää tarvittaessa vauhdittaa kaavoituksella ja kohteiden markkinoinnilla. Ja kun vielä peruspalvelut ovat kunnossa, kehityksen pyörä pyörähtää.
