Hoiva-asumisen skandaali on virittänyt tervetulleen keskustelun vanhusten kohtelusta Pirkanmaallakin

Hoivayrittäjät Riikka ja Petteri Salakari vaativat hoiva-alalle laadunvarmistusjärjestelmän, jonka on oltava akkreditoidun sertifiointilaitoksen auditoima.

Hoivayrittäjät Riikka ja Petteri Salakari vaativat hoiva-alalle laadunvarmistusjärjestelmän, jonka on oltava akkreditoidun sertifiointilaitoksen auditoima.

Uutiset vanhusten hoiva-asumisen räikeyksistä ovat herättäneet kansalaiset. Lempäälän kunnan vs. vanhustyönjohtaja Leila Haakana pitää syntynyttä keskustelua tuiki tarpeellisena, ja hän odottaakin konkreettisia tekoja hoivatyön arvostuksen nostamiseksi. Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen projektipäällikkö Anu Kallio neuvoo virheitä tehneitä tahoja tunnustamaan rikkomuksensa ja korjaamaan töppäyksensä. Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala teroittaa laadun ja asiakasnäkökulman olevan keskiössä, kun Pirkanmaan maakuntavalmistelu tekee vanhuspalvelusuunnitelmaa.

Lempäälän kunnan vt. vanhustyönjohtaja Leila Haakana rauhoittelee ihmisiä vanhusten hoiva-asumisen voimakkaasti mylvivän keskustelun tiimoilta.
– Suurin osa vanhusten parissa toimivista ammattilaisista tekee hyvää työtä. Eri paikoissa henkilökunnat ahertavat jaksamisen rajoilla tehden hoivaa isolla sydämellä ja kovalla ammattitaidolla. Odottaisin jo julkisuuteen alan myönteisiä uutisia, Haakana sanoo.
Haakanan mukaan vanhusten hoiva-asumisen surulliset tapaukset nostavat kristalloituneesti esille hoivatyön aliarvostuksen.
– Vaikuttaa siltä, että koko hoiva-ala on harmaa alue, josta ei ole tarkkaa ja oikeanlaista kuvaa. Terminologian selventäminen ja alan asioiden avaaminen auttaisivat ihmisiä ymmärtämään, mistä koko myrskyn silmässä on kysymys. Minusta on tärkeää muistaa, että niin omaishoitajat kuin kaikki julkisella ja yksityisellä sektorilla palvelevat hoitoalan ammattilaiset tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, hän painottaa.
Haakana toivoo, ettei vanhusten hoiva-asumisen kärjistyneistä ongelmista tule huhtikuisten eduskuntavaalien keppihevosia.
– On liian helppo tarjoilla katteettomia vaalilupauksia tästä aihepiiristä. Ala yksinkertaisesti tarvitsee nykyistä enemmän voimavaroja. Hoiva-alaa on myös oikeasti alettava arvostaa. Yhteiskunnassamme on sijansa niin vanhusten perhehoidolle, omaishoidolle kuin seniorikodeille. Julkinen ja yksityinen sektori voivat elää sulassa sovussa.
Haakanan mukaan nyt vellova keskustelu on herättänyt myös lempääläiset. Kuntalaiset ovat kyselleet esimerkiksi Lempäälässä noudatettavia hoitajamitoituksia.

”Keskustelu on paikallaan”

Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen projektipäällikkö Anu Kallio pitää parhaillaan käynnissä olevaa hoiva-alan kriisikeskustelua välttämättömänä.
– Ensiksi paikoissa, joissa laiminlyönnit ovat totta, on tunnustettava myttyyn menemiset. Toiseksi on ripeästi tartuttava toimeen ja laitettava asiat kuntoon. Isosti on muistettava, ettei maailmassa ole korjaamattomia asioita, hän rauhoittelee.
– Julkisuuteen tulleet epäkohdat pelottavat monia. Ongelmat herättävät varmasti jokaisessa kysymyksen: millainen oma vanhuuteni on. Mehän olemme yhdessä tekemässä yhteistä vanhuuttamme.
Kallio nostaa esille auditoinnin tärkeyden. Hänen mukaansa puolueettomien laadunhallintastandardien käyttöönottaminen on välttämätöntä.
– Julkisuudessa näkyvät ongelmat luonnollisesti pelästyttävät ja harmittavat. Nyt tärkeintä on päästä eteenpäin. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on vara tehdä asiat tämänhetkistä paremmin, hän muistuttaa.

Maakunnalla valmis suunnitelma

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala kertoo Pirkanmaan maakuntavalmistelun tehneen vanhuspalvelulain kuudennen pykälän mukaisen maakunnallisen vanhuspalvelusuunnitelman.
– Valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten Pirkanmaalla ikäihmisten ja omaisten näkökulmasta toteutetaan yhdenmukaiset ja yhdenvertaiset palvelut.
Herralan mukaan maakuntavalmistelussa suunnitellaan erikseen maakunnan omaa valvontaa suhteessa tulevaan Valtion lupa- ja valvontaviraston valvontaan.

Hoivapalvelu Valkokulta Oy:n Ylöjärvellä olevassa hoivakodissa on lämmintunnelma. Toimitusjohtaja Riikka Salakari pitää tärkeänä jokapäiväistä vuoropuhelua asiakkaiden eli asukkaiden kanssa.

Hoivapalvelu Valkokulta Oy:n Ylöjärvellä olevassa hoivakodissa on lämmintunnelma. Toimitusjohtaja Riikka Salakari pitää tärkeänä jokapäiväistä vuoropuhelua asiakkaiden eli asukkaiden kanssa.

Laadunvarmistusjärjestelmät käyttöön, laatu kilpailutuksen kärjeksi

Ylöjärvellä 20-asiakaspaikkaista yksityistä vanhusten hoivakotia pyörittävät Riikka ja Petteri Salakari haluavat, että laatu varmistetaan myös parhaillaan myrskynsilmässä olevassa hoiva-asumisessa. Laadunvarmistusjärjestelmän on oltava akkreditoidun sertifiointilaitoksen auditoima. Hoivapalvelu Valkokulta Oy:tä kehittävät yrittäjät ovat kestävän laatukulttuurin juurruttamisen edelläkävijöitä. Salakarien mielestä kilpailutukset on alettava tehdä laatukärjellä, eri valvojatasot on vastuutettava uskottavasti ja auditointi, järjestelmällinen laadunvalvonta, on otettava käyttöön. He uskovat avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Toimitusjohtaja Riikka Salakari ja hallituksen puheenjohtaja Petteri Salakari tietävät, että luottamukseen, osaamiseen ja yhteistyöhön toimintansa pohjaava ikäihmisten hoiva-asumisen yksikkö pystyy toimimaan niin moraalisesti kuin lakisääteisestikin kestävästi.
Yrittäjäpariskunta pitää Ylöjärven sydämessä 20-paikkaista ikäihmisten hoivakotia, jossa asiakkaiden valittavina on täysin modernisoituja yksiöitä ja kaksioita. Salakarien rakentama toimintamalli kerää kiitoksia niin asukkailta kuin heidän omaisiltakin.
Salakarit pitävät parhaillaan yhteiskunnassamme käytävää ärhäkkää keskustelua vanhusten hoidon tilasta erittäin tarpeellisena ja tervetulleena.
– Inhimillisesti tarkasteltuna jokaisen huonosti kohdellun vanhuksen kohtalo on tarpeeton. Hoiva-alalla menee hyvin, kun sillä toimivat kaikki ihmiset toteuttavat lähimmäisen rakkautta. Perusarvot ovat tärkeimmät työohjeet. Ammattitaitoinen henkilökunta, asiakkaan turvallinen olo sekä hoivaketjun eri osapuolien välinen luottamus ja yhteistyö takaavat laadukkaan arjen, Salakarit korostavat.

Laatu ykköseksi kilpailutuksissa

Petteri Salakari sanoo, että viime viikkojen aikana julkisuudessa olleet surulliset tapaukset kertovat siitä, miten iäkkäiden ihmisten hoiva-asumispalveluja on järjestetty euron kiilto silmissä. Raha on ollut ykköskriteerinä suurimmalla osalla kilpailuttajista. Voitto on kiehtonut toimialalle rynnistäneitä yrittäjiä.
– Esimerkiksi Tampereen kaupunki kilpailutti hiljan vanhusten hoiva-asumispalveluja painottaen 75 prosentilla ratkaisussaan hintalappua; vain 25 prosentin verran arvostettiin laatua. Kun tavallinen ihminen menee esimerkiksi autokaupoille, ei hän sielläkään tee ratkaisua moisella epäsuhdalla, Petteri Salakari sanoo.
Riikka Salakari muistuttaa, että niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla vallitsevat samat lainalaisuudet, joista hoivan lopullinen hintalappu koostuu. Hän kehottaakin vastuunkantajia ottamaan maalaisjärjen käyttöön ja tunnustamaan totuudenmukaiset kulut.
– Vanhusten hoivassa pääsemme inhimillisesti tarkasteltuna ihmisarvoiselle tasolle, kun tunnistamme ja tunnustamme oikean kulutason eli hintalapun, hän tiivistää.
Salakarien mukaan kuntien onkin ryhdyttävä painottamaan kilpailutuksissaan laatua.

Auditointi takaa laadun

Viime aikoina syyttävät sormet ovat osoittaneet vanhusten hoivapalvelujen tuottajien heikkoa valvontaa kohtaan.
Petteri Salakari puoltaa puolueettomien ja yleistä arvostusta nauttivien tunnettujen sertifiointilaitosten auditoijien pikaista rantautumista myös hoiva-alalle.
– Esimerkiksi teollisuudessa on ollut jo vuosikymmenien ajan käytössä erilaiset laadunvarmistusjärjestelmät, jotka kertovat yrityksien asiakkaille luotettavasti arvot ja toimintakulttuurit. On suorastaan kummallista, etteivät laadunvarmistusjärjestelmät ole jo arkipäivää toimialoilla, joissa hoidetaan ja palvellaan ihmisiä, hän päivittelee.
Salakarin mukaan vanhusten hoiva-asumisen asiakkaiden ja heidän omaistensa on alettava kysyä hoitopaikoista akkreditoidun toimijan myöntämiä laatusertifikaatteja (esimerkiksi ISO001:2015). Niiden hankkiminen pakottaa toimialan yritykset sitoutumaan yleisesti sovittuihin toimintaehtoihin ja -käytäntöihin.
Salakarien yritys on halunnut olla laadunvalmistusjärjestelmän edelläkävijä. Yrityksen päämääränä on ylivertainen asiakaskokemus.

Räätälöiminen onnistuu

Riikka Salakari vakuuttaa, että vanhusten hoiva-asumisen järjestämisessä pystyy hyvin ottamaan huomioon jokaisen asiakkaan.
– Kysymys on henkilökunnan asenteesta, jonka on oltava myönteinen. Kyky asettaa sanat oikein ja taito olla läsnä kantavat jo pitkälle.
– Meillä on töissä sairaanhoitajia ja lähihoitajia, jotka nauttivat asiakkaiden ja heidän omaistensa luottamusta. Se, että osapuolet tuntevat toisensa, on suuri asia asiakkuussuhteen sujumisessa.
Hoivapalvelu Valkokullan hoivakodissa työskentelevät lähihoitajat Nina Lepola ja Niina Savinen harmittelevat valtakunnallista kohua, jossa nimenomaan hoiva-alan ammattilaiset ovat olleet tulilinjalla.
– Tärkeintä on, että epäkohdat on tuotu julkisuuteen. Surulliset tapaukset nostavat esille perusongelman, eli sen että hoivapaikkoja pyöritetään helposti minimihenkilökunnilla, he sanovat.
– Asiakkaille merkitsee hyvin paljon se, että me hoitajat olemme heille läsnä. Ikäihmiset arvostavat nimenomaan sitä, että hoitajilla on aikaa pysähtyä, keskittyä ja kuunnella.
– Me viihdymme töissämme, ja nimenomaan asiakaskohtaamiset ovat töidemme rikkaus.

Valoisasti tulevaisuuteen

Riikka ja Petteri Salakari ovat vakuuttuneita, että kuohunnan jälkeen vanhusten hoivaan palaa normaali arki.
– Nyt on vain sovittava säännöt, joiden mukaan niin julkinen kuin yksityinenkin taho alkavat toimia. Vanhusten on saatava ansaitsemansa laadukkaat palvelut, he painottavat.
Salakarit uskovat laadulla pärjäämiseen. Hoivapalvelu Valkokulta etsii Ylöjärven lisäksi Akaasta, Lempäälästä, Kangasalta ja Tampereelta tiloja, joissa he voivat käynnistää toiminnan.
Yritys tuottaa vanhusten hoiva-asumisen lisäksi päivätoimintaa, kotihoitoa, lapsiperheiden kotihoitoa ja saunotuspalveluja.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.