Matti Laineen mukaan ryhtymällä yrittäjäksi ihminen menettää kansalaisoikeutensa. – Yrittäjä on tavoitettavissa 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa eikä yrittäjällä välttämättä ole lomaa, jos ei sitä pidä.
Kylmäkosken Vuoden yrittäjänä tänä vuonna palkittu Matti Laine on elämänsä aikana rakentanut omin käsin itselleen kaksi omakotitaloa, kaksi hallia ja kesämökin Keski-Suomeen ja tehnyt muutaman talon myös sukulaisilleen. Laineen mielestä on tärkeää, että rakennussuunnittelijalla on käytännön kokemusta rakentamisesta.
– Kun räntäsateessa rakennustyömaalla miettii, miten joku juttu oikeasti tehdään, jää se myös mieleen, Laine tuumaa.
Kylmäkosken Vuoden yrittäjällä on yhden miehen Insinööritoimisto Matti Laine Oy, jonka nimissä Laine tekee rakennussuunnittelun lisäksi vastaavan mestarin sekä rakennustyön valvojan tehtäviä. Rakennuksia hän on suunnittelut omakotitaloista rivitaloihin, ulkorakennuksiin ja teollisuushalleihin Porvoosta Ylläkselle.
Laineen toinen yritys, kolme henkilöä työllistävä Pirkanmaan Kattajat Oy tekee kattoja ja on erikoistunut bitumikermikattojen rakentamiseen.
Unelma-ammatti selvisi nuorena
Laine oli kouluaikana hyvä käsitöissä ja matematiikassa, ja jo 14-vuotiaana hän tiesi haluavansa rakennusmestariksi. Toijalassa koulunsa käynyt Laine sai vahvistusta haaveilleen kansalaiskoulun ammatinvalinnanohjaaja Väinö Seppäseltä, joka kehotti nuorukaista hakemaan ensin ammattikouluun ja sen jälkeen teknilliseen kouluun. Rakennusmestariksi Laine valmistui vuonna 1982.
Laine työskenteli valmistumisensa jälkeen Toijalan kaupungilla talonrakennusmestarina, minkä lisäksi hän teki viraabelina suunnittelutöitä. Kaupungin pestin jälkeen Laine ehti työskennellä parikymmentä vuotta kattofirmassa sekä opettaa ammattikoululaisia ennen siirtymistään kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi. Rakennusinsinöörin tutkinnon hän suoritti vuonna 2006.
Nykyisin suunnittelu- ja kattotyöt työllistävät yrittäjää suurin piirtein yhtä paljon kattotöiden painottuessa kesään ja suunnittelutöiden talveen.
Pirkanmaan Kattajat tekee tällä hetkellä kattoja muun muassa entisellä Salmen vetoketjutehtaalla Äetsässä ja Ypäjän kesäteatterilla. Viime kesänä yritys uusi Toijalassa Asunto-osakeyhtiö Rapurannan ja Luhtaleinikin vesikatot sekä vanhojen junavaunujen huopakattoja Veturimuseossa. Myös Akaan kaupungintalon noin kuuden vuoden takainen kattoremontti on Laineen yrityksen tekemä.
Laineen Akaaseen suunnittelemista kohteista uusimpia ovat Matinpuiston viereen sekä Sikosuolle nousevat paritalot. Valvontakohteena tällä hetkellä on Kiinteistöosakeyhtiö Pengertien kylpyhuoneremontti.
Vuoden yrittäjän pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin kuuluu rakennusyrittäjä Heimo Hirvonen.
Lippuja, lappuja ja kaikenlaisia kortteja
Laineen mukaan talopakettien yleistyminen on vähentänyt talojen suunnittelutöitä.
– Silloin kun aloitin, oli vielä hartiapankkirakentajia, mutta 1990–2000-luvulla yleistyivät talopaketit. Nykyisin sitä tapahtuu harvoin, että asiakas soittaa ja sanoo, että piirrä talo. Sen sijaan tarvitaan vastaavaa mestaria tai suunnittelijaa ulkorakennukselle.
Samaan aikaan erilaiset velvoitteet ovat lisääntyneet, mikä Laineen mukaan ei helpota pienyrittäjän arkea.
– Pitää täyttää kaikenlaista lippua ja lappua ja olla erilaisia kortteja, ennen kuin pääset työmaalle. Toki osa niistä on ihan oikein, mutta paperityö on kyllä lisääntynyt. Rakennusyrittäjänä tuntuu siltä, että kovasti ajetaan sitä, että olisi vaan isoja yrityksiä, joille pienyrittäjät tekevät vaan työurakoita.
Näkyvä muutos rakennusalalla on ollut myös ulkomaisen työvoiman yleistyminen.
– Välillä olemme kattotyömailla vastaavan mestarin kanssa ainoita suomea puhuvia. Odotan mielenkiinnolla, minkälaisia ulkomaalaisten rakentamat rakennukset ovat 10–15 vuoden päästä – onko valvonta ollut hyvää ja tekijät ammattitaitoisia. Työmailla saatetaan painaa lauantait ja sunnuntait, eikä kukaan katso perään. Kaikki eivät tietenkään ole huonoja, mutta se mietityttää, mennäänkö riman alta.
Koneellinen ilmanvaihto pilasi rakennukset
Matti Laine on seurannut Akaan kaupungin koulurakennusten surkeaa tilaa. Laineen mukaan ongelmat alkoivat siitä, kun vanhoja rakennuksia alettiin varustaa koneellisella ilmanvaihdolla.
– Rakennukset on tehty sodan jälkeen, jolloin aineet ja tekniikat eivät ole olleet parhaita. Kun rakennuksiin ryhdyttiin 80-luvulla suunnittelemaan koneellista ilmanvaihtoa, mentiin metsään. Eihän sen ajan rakennukset ole suunniteltu sellaiselle. Koneellinen ilmanvaihto laitetaan tiiviiseen rakennukseen, eikä vanha rakennus ole koskaan tiivis, vaan korvausilma tulee varmasti väärästä paikasta.
Laineen mukaan vanhat koulut on suunniteltu myös siltä pohjalta, että luokkahuoneita tuuletetaan välitunneilla.
– Siinäkin mentiin metsään, kun oppilaita ryhdyttiin pitämään välitunnilla sisällä. Kenellä tahansa pää on kipeä, jos on koko päivän sisällä. Oppilaat pitää ehdottomasti laittaa ulos ja tuulettaa luokkaa, jotta ilma vaihtuu.
Julkisissa ongelmarakennuksissa näkyy Laineen mielestä myös valtion ja kuntien pyrkimys säästää, minkä takia korjauksia jätetään tekemättä. Laineen mukaan vanhakin rakennus voidaan korjata kuntoon, mutta se on kallista.
– Akaassa ei auta muu kuin purkaa vanhat ja rakentaa uudet koulut. Minua ottaa päähän se, että rakennuksia tutkitaan ja tutkitaan, ikään kuin sieltä löytyisi jokin aarre. Kaikki tutkimiseen käytetty raha on hukkaan heitettyä. Nyt peli pitäisi viheltää poikki. Huonot koulut tekevät kaupungille kauheasti hallaa. Lapsiperheet eivät muuta tänne, pikemminkin päinvastoin.
Futsalpelit ovat liian jännittäviä
Matti Laine asuu Tarja-vaimonsa ja 7-vuotiaan Karoliina-tyttärensä kanssa Sontulassa. Kotitalon pihalta näkyy Sontulan koululle, jonka läheisyys oli yksi syy perheelle muuttaa viitisen vuotta sitten Tipurilta Sontulaan.
Kun yrittäjä rentoutuu, hän lähtee perheensä kanssa laavuretkelle tai katsoo kotisohvalla formulaa. Matti Laineen poika Juho Laine on Leijona Futsalin maalivahti, mutta peleissä isä-Matti käy harvoin.
– Se on liian jännää, hän tunnustaa.
Laineella on kotonakin työn alla monta rakennusprojektia. Pihaan on rakenteilla autotalli ja talon yläkertaan huone. Karoliina-tyttären kanssa hän tekee rakennelmia legoista. Laine puuhasi tyttärensä kanssa legoilla myös silloin, kun Kylmäkosken Yrittäjien puheenjohtaja Vesa Peltola soitti ja kertoi Laineelle Vuoden yrittäjä -tunnustuksesta.
