Tuskin Gustaf Pihlgren aavisti, että hänen 1898 Kauhavalle perustamansa kaidetehdas toimisi tänä päivänä Akaan Toijalassa työllistäen 12 henkilöä. Kun Toika, Toijalan Kaidetehdas, täytti 1998 100 vuotta, istui perhekuvan keskellä itseoikeutetusti legendaarinen monialayrittäjä Fritjof Pihola (Pihlgren), ympärillään Yrjölän perhe. Toika on tänäänkin vahvasti perheyritys, Mona, Jukka ja Jarkko Yrjölän juttu.
Hetkinen, mikä on kaide? Kaide on se kangaspuun osa, jolla kutoja lyö loimien läpi poikittain pujottelemansa langan tai kutimen osaksi valmistuvaa kangasta tai mattoa. Loimet kulkevat kaiteen läpi. Gustaf Pihlgren teki aikanaan hittituotetta, koska maatalousvaltaisessa Suomessa vähänkin itsellisessä talossa oli kangaspuut. Kangaspuiden teollisen valmistamisen Toika aloitti vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Jatkuvaa kehitystyötä kapealla alalla
Kaiteen tekemisestä alkoi tarina, joka on jatkunut jo 120 vuotta. Seksikästä tai ei, mutta kaitella ja kangaspuilla on valloitettu maailmaakin.
– Olemme toimineet ehkä sopivalla alalla. Bisnes ei ole suuri, mutta se on elättänyt. Ala on kuitenkin vaatinut kaiken energian. Tässä ei ole kerta kaikkiaan ehtinyt haihattelemaan muuta. Kun minä ja Mona aloitimme, kangaspuita Suomessa valmisti kymmenkunta yritystä. Nyt ei ole muita kuin me, kertoo toimitusjohtaja Jukka Yrjölä.
Jukka Yrjölä otti toimitusjohtajan vastuun 32 vuotta sitten. Tänä aikana kilpailijat ovat ympäriltä kaikonneet. Mutta ei Toikakaan enää vain kaiteita, kudontatarvikkeita ja kangaspuita tee. Vuonna 2002 aloitettiin päiväkotien kalusteiden valmistus.
– Tämä aluevaltaus on tasannut toimintaamme aika lailla. Se on toinen kivijalka, joita on vuosikymmenten aikana ollut useita. Fritjofista sanottiin, että hän oli sarjayrittäjä, rohkea mies kokeilemaan monenlaista, kertoo Jukka Yrjölä.
Toikan tarina ei ole vaatimaton, vaikka Jukka Yrjölä sanojaan säästeleekin. Toijalaan lähemmäksi asiakkaitaan ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle Toika muutti vuonna 1920. Vientiyritys Toikasta tuli 1960-luvulla. 1970-luvulla kangaspuutuotanto laajeni ja mallistoa kehitettiin. Järjestipä Toika ulkomaalaisille kudontakurssejakin. 1980-luvulla kehitettiin tietokoneohjatut sekä paineilmalla toimivat kangaspuut.
– Eihän me tässä oltaisi, jos kehitystyötä ei olisi koko ajan tehty.
Jukka Yrjölä muistaa isänsä Ilppo Yrjölän kertoneen asiakkaasta, joka sanoi, että kangaspuuala ei ole kehittynyt yhtään. Isä oli todennut tähän, että onhan autossakin aina neljä pyörää. Ilppo Yrjölä teki Toikasta vientiyrityksen, vaikka Yhdysvalloissa piipahti 1950-luvulla myös patruuna Fritjof.
Perheyrityksen voima
Kehityspäällikkö Jarkko Yrjölä sanoo Toikan toimivan alalla, jossa kilpailijatkin ovat perheyrityksiä.
– Kumpi tuli ensin, muna vai kana. Perhe on tärkeässä osassa. Sieltä löytyy tietotaito, se on jatkuvuutta, perinnettä. On myös suku ja sen voima – pitkäjänteisyys. Totta kai yrityksen on oltava koko ajan ajassa kiinni ja mukauduttava. Mikään ei ole meilläkään pysynyt ennallaan. Vaikka kaiteita on tehty 120 vuotta, sekin toiminta on muuttunut näiden vuosien aikana paljon, sanoo Jarkko Yrjölä.
Toika on perheyritys myös työntekijöilleen. Heidän ammattitaitonsa on olennainen osa yrityksen menestystä. Toikan arvoiksi on määritelty perinteiden kunnioittaminen, eteenpäin katsominen, vain parhaaseen pyrkiminen ja suoraan puhuminen. Arvot ovat kaikkien nähtävillä, yrityksen toimitiloissa ja kotisivulla.
– Kysyin kehityskeskusteluissa jokaiselta työntekijältä, ovatko nämä meidän arvot. Sain myöntävät vastaukset. Arvomme eivät ole ulkoa annettuja, jostakin tempaistuja, vaan meidän arvoja. Tämä on meidän perheemme, sanoo Jarkko Yrjölä.
Jarkko Yrjölä haluaa myös, että Toikassa työskentelevät ymmärtävät, että kaiken toiminnan tavoitteena on yrityksen arvon nousu.
– Tämä ei ole sellainen paikka, jossa ollaan vain töissä kun ei ole muutakaan tekemistä. Meillä on työhönsä erittäin sitoutuneita ja motivoituneita ihmisiä töissä.
Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Jarkko Yrjölä oli ensin töissä toisen palveluksessa Saksassa. Isä houkutteli pojan kotiin.
– Hetken kypsyttelin ajatusta. En ole kyllä katunut, olen nauttinut. Meillä on hyvä porukka.
Saksalaisessa perheyrityksessä työskentely avarsi ajatuksia.
– Asioista puhuttiin suoraan ja ilman muodollisuuksia.
Jarkko Yrjölän tuleminen taloon on tärkeä osa Toikan tarinaa. Se kertoo jatkuvuudesta. Vaikka kyseessä on perheyritys, Toikan tarinaan kuuluu tänään myös, että hallitusta johtaa ulkopuolinen hallitusammattilainen Merja Talkio-Vilanen Tampereelta.
– Tänään on erittäin tärkeää olla ärsykkeille altis, sillä muutos on jatkuvaa, sanoo Jukka Yrjölä.
Työasiat tulevat kotiinkin
Asiakaspalvelustakin vastaavalle Mona Yrjölälle on tärkeää, että asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin. Toika neuvoo kutomisesta kaiken mahdollisen, kangaspuihin saa varaosia ja yrityksen myymälä on käsite: Toijalan värikkäin kauppa.
– Meille on hyvin tärkeä asia se, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä. Palaute on meille tärkeää, sitä tarvitaan muun muassa kehitystyössä. Myymälä työllistää paljon, mutta on kiinteä osa brändiämme, sanoo Mona Yrjölä.
Mona Yrjölän tehtäviin kuuluu myös yrityksen kirjeenvaihto asiakkaisiin ulkomailla ja kotimaassa. Hän ei ole miehensä kanssa töissä samassa yrityksessä sen takia, että näkisi miestään enemmän.
– Me puhumme työasioista kyllä kotonakin. Aina ei edes ymmärrä, onko kotona vai töissä.
– Niin se oli meillä kotonakin. Jatkuvasti kuuli, kun isä ja äiti puhuivat työasioita, jatkaa Jukka Yrjölä, jonka isä Ilppo oli toimitusjohtaja ja puoliso Seija (os. Pihola) vastasi muun muassa hallinnosta.
Enemmän kuin Suomi
Toika perustettiin 120 vuotta sitten Suomen markkinoiden varaan, mutta tänään yritys satsaa voimakkaasti vientiin. Kun alan oppilaitoksia on vähemmän, on kangaspuiden ja muiden kudontatarvikkeidenkin menekki pienempi. Kudonta on myös muotiasia, jolla on nousunsa ja laskunsa.
– Käsityökeskusten määrä on puoliintunut ja kulttuurialan opetuspaikkojen määrä on mennyt alle puolen. Jos alalle ei työllisty, miksi kouluttautua. Tilanne on ymmärrettävä, emmekä me pienenä yrityksenä pysty tilannetta muuttamaan.
Jukka Yrjölä on tilanteesta surullinen, koska kudonta on osa suomalaisuutta. Pientä vastaiskua reservin majuri kuitenkin miettii Toijalan 120-vuotisjuhlan kunniaksi.
– Tuleville Käsityömessuille on suunniteltu erityiset aloittelijan kangaspuut. Saa nähdä, kuinka se kiinnostaa. Se on edullinen ja helppo koota. Toivomme uusia asiakkaita muun muassa pääkaupunkiseudulta, jossa ihmiset kaipaavat tällaista kiireen vastapainoksi.
Realistina Jukka Yrjölä kuitenkin tietää, että Toikan on katsottava Suomea kauemmaksi. Alan messut koti- ja ulkomailla ovat olleet osa yrityksen tuotteiden markkinointia vuosikymmenet.
– Ja ensi kesänä on tarkoitus mennä tekstiiliteollisuusmessuille. Teemme niin pitkälle viedyn laitteen, että se sopii tuotantokudontaan. Messuille Barcelonaan tulee 100 000 ihmistä ympäri maailmaa, kehittyvistä maistakin. Saa nähdä, mihin tämä johtaa.
Uusia asiakkaita etsitään erityisesti kehittyvistä maista. Päänavauksia on tehty muun muassa Algeriaan ja Ukrainaan. Viennin osuus noin miljoonan liikevaihdosta on jo 40 prosenttia.
Haastaja päiväkotien kalustajana
Päiväkotien kalusteiden valmistaminen alkoi 16 vuotta sitten ensin sopimusvalmistuksena. Tuotteet kyllä tehtiin alusta loppuun Toikan tehtaalla Toijalassa. Kun tämä polku oli kuljettu loppuun, yritys alkoi markkinoida kalusteita itse vuoden 2015 alusta.
– Nyt tuotanto on painottunut kiintokalusteisiin, sänkyihin ja naulakoihin, puolapuihin ja puolapuunäyttämöihin. Uusia tuotteita kehitetään sitä mukaa kun asiakkaat niitä esittävät. Seuraamme koko ajan markkinoita, koska olemme haastajan asemassa, sanoo Jukka Yrjölä.
Haastaja joutuu kilpailemaan muun muassa arkkitehtien kanssa, jotka mielellään käyttävät tuttuja yhteistyökumppaneitaan. Pienen toimijan riesana ovat myös kuntien hankintarenkaat, jotka pakottavat tekemään tilaukset sovituilta yrityksiltä.
– Sopimukset tehdään isojen firmojen kanssa, joilla on laaja skaala. Siihen on hyvin vaikea päästä väliin. Tässä oli jo lähikunta meiltä tilaamassa suoraan, mutta hankintayhtiö ilmoitti, että se ei käy. Kalusteet oli tilattava toiselta yritykseltä.
Keskeytyneen kalustekaupan lopputulos on mielenkiintoinen. Jukka Yrjölä soitti hankintayhtiön suosittelemaan yritykseen ja ilmoitti tapahtuneesta. Yritys on toiminut Toikan tuotteiden myyjänäkin. Sovittiin, että yhtiö toimittaa Toikan kalusteet kunnalle. Toikan hintaan lisättiin siivut ”välittäjäyritykselle” ja hankintayhtiölle.
– Tuli kalliita kalusteita. Eihän tässä ole mitään järkeä. Byrokratia on valtava ja hankintayhtiön asema vankka, sanoo toimitusjohtaja Jukka Yrjölä.
On juhlan aika
Toikan 120-vuotisjuhlaa vietetään kutsuvieraiden kanssa 6. marraskuuta Toijalan Sampolassa. Talo on vanha nuorisoseuratalo mutta toimi myös Fritjof Piholan yrityksien kotina. Juhlassa puhuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Suuri yleisö pääsee Toikan juhlaan mukaan Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereen messu- ja liikuntakeskuksessa 17.–19. marraskuuta. Toikan osastolla pääsee kangaspuiden ääreenkin.
Messuilla esitellään myös värilliset kangaspuut.
