Kaikkein suotuisimmat tuuliolosuhteet ovat mitä korkeammalle rakennetaan. On siis selvää, että halu rakentaa korkeita tuulimyllyjä on suuri. Asia korostuu varsinkin mantereelle ja eritoten sisämaahan sijoitettavien tuulivoimaloiden yhteydessä.
Akaan Karhunrahkaan, kulttuurihistoriallisesti merkittävän maalaismaiseman läheisyyteen suunnitellut seitsemän tuulimyllyä tulisivat olemaan 296 metriä korkeat ja sellaisenaan siis maailman korkeimmat.
Tällä hetkellä maailman korkeimmat tuulimyllyt sijaitsevat Saksan Gaildorfin tuulivoimapuistossa, joka käsittää neljä tuulimyllyä lapakorkeuden yltäessä 264,5 metriin. Nämä tuulimyllyt ovat teholtaan 3,4 megawattia kukin. On huomioitavaa, että Ruotsin korkein tuulimylly Big Glenn on 145 metriä korkea. Lisäksi Ruotsissa tuulimyllyjen keskimääräinen teho on 1,6 megawattia ja vastaavasti Tanskassa 0,9 megawattia. Tanskan tuulivoimaloista vain 5 prosenttia on teholtaan yli 3 megawattia. Vuodesta 2016 lähtien siellä ei ole saanut lupaa rakentaa yli 2 megawatin tuulivoimalaa mantereelle. Lisäksi Tanskan parlamentti on päättänyt tänä vuonna energiasopimuksessaan puolittavansa mantereelle sijoitettujen tuulimyllyjen määrän vuoteen 2030 mennessä.
Akaan Karhunrahkaan suunniteltujen tuulivoimaloiden määrä, niiden ennätyskorkeus sekä suuritehoisuus, 4–5 megawattia, tulevat aiheuttamaan huomattavan meluhaitan. Korkeuden ja tehon kasvaessa meluhaitat moninkertaistuvat eksponentaalisesti, toisin sanoen meluhaitat nousevat jyrkästi. Myös tuulimyllyjen suuntaus kohti Valkeakosken Metsäkansaa kyseenalaistaa lähialueen lisäksi niin Sotkian kuin myös koko Toijalan asumiston 6 kilometrin etäisyyden riittävyyden tuulivoimaloista.
Tuulivoimalat tuottavat ääniaaltoja eri taajuuksilla. Normaalitaajuuksisen äänen lisäksi ne tuottavat infraääniä, jotka ovat alle 20 hertsiä sekä matalataajuusääniä alueella 20–200 hertsiä. Ihmisten kuulemat äänet ovat välillä 20–20 000 hertsiä, eläimet reagoivat ääniin vielä tarkemmin. Matalataajuusääniä tulisi mitata sisätiloista, sillä suljetuissa tiloissa niiden vaikutus korostuu. Asiaa voisi kuvailla esimerkiksi teiniautoista usein kuuluvilla bassojumputuksilla, jotka ulkona kuultaessa eivät kuullosta läheskään niin pahoilta kuin tunkeutuessaan huoneistoon sisälle. Ihmiskorvin havaitsematonta infraääntä ei pidä laisinkaan vähätellä, sillä siitä on jo vuosikymmeniä kehitelty ääniasetta yhdessä matalataajuuksisen äänen kanssa.
Ihmettelemme tämän hankkeen edistymistä ilman minkäänlaista kritiikkiä. Olemmeko valmiita sijoittamaan seitsemän, noin kolme kertaa Näsinneulan korkuista rakennusta Akaaseen hyvin todennäköisine haittavaikutuksineen? Me emme ole.
Tapio Kivistö (ps)
Elinvoimalautakunnan jäsen
Vesa Liehu (kesk)
Valtuutettu, elinvoimalautakunnan jäsen
Kommentointi on suljettu.