Putkiremontteja tehdään nyt 1980-luvun taloissa

Mika Piittisjärven (vas.) ja Matti Tikkasen mukaan Akaan isommista kerrostaloalueista vesijohtoremontteja odottavat vielä Rautala ja Nahkiala.

Käyttövesi- ja viemäriputkistojen remontit ovat erityisesti kerrostaloissa pitkän harkinnan ja suunnittelun tuloksia. Kovin pikaisesti niitä ei voi tehdä siksikään, että niistä pitää olla maininta taloyhtiön viisivuotissuunnitelmassa. Remontti ja sen kustannukset ja muut vaikutukset kun eivät saa tulla yllätyksenä mahdollisille uusille asunnonomistajille.

Toijalan LVI-Palvelun yrittäjät Mika Piittisjärvi ja Matti Tikkanen kertovat, että tällä hetkellä putkiremontit alkavat olla ajankohtaisia 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun rakennuksissa.

– Putkien käyttöikä on 30–35 vuotta. Näissä taloissa on käyttövesipuolella vielä kupariputket, mutta 1980-luvun alkupuolella alkoi tulla ensimmäisiä muoviputkia. Niissä muovilaadut olivat sellaisia, että ne kovettuivat kuumavesipuolella. Se menee napsahtaen poikki, Mika Piittisjärvi kertoo.

Akaassa kerrostaloyhtiöt ovat Piittisjärven mukaan uusineet putkiaan melko hyvin.

– Rautala ja Nahkiala ovat isommista kerrostaloalueista ainoat, missä ei ole uusittu. Rautalassa alkaa ensi vuonna ensimmäisen talon käyttövesiputkiston uusinta.

Taloyhtiön saunoja ei enää tehdä

Toijalan LVI-Palvelu on keskittynyt lämpöpuolen remonttien ohella käyttövesiputkistoihin. Ne uusitaan lähes aina pintavetona, kun taas viemäriputkistot korjataan sukittamalla. Sukituksessa puhdistetun viemäriputken sisään työnnetään paineella nylonhuopaputkilo, joka on käsitelty hartsin ja kovetusaineen sekoituksella.

– Käyttövesiputket tulevat koteloihin, joissa on valmiina kannakkeet ja eristeet. Lopuksi laitetaan vaan kannet päälle. Viemäripuolella sukitus on niin aikaa vievää spesiaalihommaa, että meidän ei kannata siihen lähteä. Siihen pitäisi olla ihan oma ryhmä, Piittisjärvi sanoo.

Käyttövesiputkien uusinta ei aiheuta evakkoretkeä, sillä katkot veden käytössä ovat lyhyitä. Mikäli samalla saneerataan kylpyhuone muutenkin, löytyvät tilapäiset pesu- ja wc-tilat yleensä taloyhtiön saunoista. Tulevaisuudessa putkiremonttitalot ovat kuitenkin uuden tilanteen edessä.

– 1980-luvulla tehtiin vielä yhteissaunoja, mutta 90-luvulta alkaen saunat ovat asunnoissa, Piittisjärvi toteaa.

Matti Tikkasen mukaan taloyhtiöt huomioivat nykyään käyttövesiputkien uusinnan yhteydessä muutkin tulevat tarpeet.

– Monet varautuvat jo sähköremonttiin niin, että koteloon jätetään tyhjä tila. Sinne on helppo vetää johdot, Tikkanen kertoo.

Viemäriputket ovat sen verran pitkäikäisempiä, että tällä hetkellä sukitetaan 1960–1970-luvun taloja. Viemäreissä rautaputkien tilalle alkoi tulla muoviputkia 1970-luvun lopulla.

Putkiremonttimarkkinoilla tarjonta on laajaa ja hintahaitari iso. Mika Piittisjärven mukaan kannattaakin aina kysyä useampi tarjous, ennen kuin tekee päätöksen urakoitsijasta.

Toijalan terveysasemalla puhkesi taas viemäri

Toijalan LVI-Palvelun Mika Piittisjärvi ja Timo Virtanen uusivat Toijalan terveysaseman 1980-luvun alun valurautaviemäreitä viime viikolla.

Akaan kaupungin omistamista rakennuksista esimerkiksi Toijalan terveysasemalla on jouduttu korjaamaan vuotavia viemäriputkia useampaan kertaan. Toukokuussa 2015 valmistunut kuntotutkimusraportti kertoi, että valurautaisissa jätevesiviemäreissä on havaittavissa melko laajalti korroosiota ja sakkaumaa.

– Jäljellä oleva käyttöikä on yli 10 vuotta, mikäli korroosion eteneminen tapahtuu laskennallisesti ja lineaarisesti. Jäljellä olevaa käyttöikää voi merkittävästi alentaa pantaliitetyn valurautaviemärin liitokset sekä kulma- ja t-kappaleet. Näissä kohdissa korroosiota voi esiintyä paikallisesti muita osuuksia voimakkaammin, ja irtoava korroosiotuote voi heikentää viemärin toiminnallista kuntoa, todetaan  Asiantuntijapalvelut Lukkari Oy:n raportissa.

Toiminnallinen kunto heikentyi äärimmilleen muun muassa viime viikolla, kun viemäriputki petti alimman kerroksen hammashoitola- ja neuvolatilojen lähellä, henkilökunnan sosiaalitiloihin johtavan käytävän katossa. Vuotokohdassa oli useampia liitoksia, ja putki oli syöpynyt puhki niiden lähellä.

Toijalan terveysaseman valurautainen viemäriverkosto on huonossa kunnossa. Vuotoja on ollut vuosittain eri puolilla rakennusta.

– Valurautaviemäri on pistesyöpynyt. Tuosta vähän näkee, minkälaiseksi ne ovat menneet, totesi vanhan putken sisään taskulampulla näyttänyt Mika Piittisjärvi.

Toijalan LVI-Palvelun Piittisjärvi ja Timo Virtanen purkivat viime viikon keskiviikkona puolitoista metriä viemäriputkea pois ja korvasivat osuuden uusilla putkilla.

– Tekohengitystä, ennen kuin saadaan uusi hyvinvointikeskus. Jos näillä vuosi kaksi päästään, niin hyvä on, Piittisjärvi totesi.

Hänen mukaansa Toijalan terveysaseman viemärit ovat hajoilleet kaikissa kerroksissa.

– Melkein joka vuosi täällä on ollut jostain viemäri hajalla. Yleensä ne halkeavat tai tulee pistesyöpymä. Täällä kun on kovat kemikaalit, joilla paikkoja pidetään puhtaana, niin valurauta joutuu aika koville.

Myös käyttövesiputkiston liitoskohtia on uusittu Toijalan terveysasemalla.