Teini-ikäinen Akun Tehdas jatkaa kasvuaan

Toimitusjohtaja Aku Syrjän työpaikallaan Akun Tehtaalla.

Jos et ole vielä poikennut Akun Tehtaalla, niin voit odottaa ensivierailulta häkellyttävää kokemusta. Suuret varastotilat ovat täynnä mustia kuljetuslaatikoita ja paksut Molton-kankaat riippuvat vasten korkeaa hallia.
Pytingin toimitusjohtaja ja Eppu Normaali -yhtyeen rumpali Aku Syrjä kuikuilee esityslavojen rakenteissa käytettäviä ristikkopalkkeja.
– Niin sanottu tapahtuma-business koko ajan voimistuu. Konserttien ja yleisötapahtumien määrät tuntuvat kasvavan, ihmiset tykkäävät käydä tapahtumissa, pohtii Syrjä.
Pohjimmiltaan Akun Tehdas syntyi omasta harrastuneisuudesta ja itseoppineisuudesta, joka johti lopulta laajamittaiseen liiketoimintaan.
– Akun Tehdas on syntynyt bändiläisten kiinnostuksesta äänentoistoa ja tekniikkaa kohtaan. Silloin kun aloitimme keikkailun ei äänentoistolaitteita saanut kunnolla kaupasta, joten ne piti kehitellä itse.
– Muistan miten “Pantsen” kanssa laskeskelimme keikkabussissa ääneentoistoon liittyviä laskutoimituksia, Syrjä muistelee.
Yritystoiminta alkoi Syrjän autotallista, jonne oli kerääntynyt oiva määrä Eppu Normaalin esitystekniikkaa. Talli oli täynnä äänentoisto-tavaraa ja valolaitteita, joita alettiin vuokrata muille bändeille oman ollessa tauolla.
Sitten syntyi idea fyysisestä Akun Tehtaasta ja nyt Ylöjärven Teivossa sijaitseva Akun Tehdas on pian 15-vuotias yritys, jonka kasvua ei tunnu pysäyttävän mikään.
– Eppu Normaali -bändin ympärille kasvanutta Akun Tehtaan kaltaista koneistoa ei ole Suomessa kellään muulla bändillä. Uskon se olevan kohtuu harvinaista myös ulkomailla, pohtii Syrjä.

Jyrki Saranpää ei voisi kuvitella itselleen toista työpaikkaa.

Akun Tehdas on esitystekniikan alalla suurin toimija, joka on puhtaasti suomalaisessa omistuksessa. Suurin toimija on taas yhteispohjoismaisessa omistuksessa, jonka rinnalla Akun Tehdas on ainoa suuriin esitysteknisiin toteutuksiin kykenevä yritys Suomessa. Matka alan hallitsevaksi peluriksi on vaatinut rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin.
– Olimme Eppujen kanssa rohkeita jo 90-luvulla ja lähdimme kokeilemaan areenoilla esiintymistä. Silloin hankimme paljon tekniikkaa. Kalustoa hankittiin myös paljon kun Suomessa järjestettiin euroviisut, jolloin teimme todella ison äänentoiston Harwall-areenaan.
– 1990-luvulla ei oltu vielä nähty suomalaisia yhtyeitä tai artisteja isoilla lavoilla. Esimerkiksi Hartwall-areenalla esiintyvät vain ulkomaalaiset esiintyjät, mutta nykyään siellä on vuositasolla suomalaisiakin artisteja aika paljon, joka on lisännyt tämäkin tarvetta tekniikalle, kertoo Syrjä.
Tapahtumatekniikan lisäksi Akun Tehtaan yritykset toteuttavat mm. televisiotuotantoja ja muita sisältöjä, suunnittelevat tapahtumia ja asentavat laitteistoa. Yrityksiä saman katon alla majailee toistakymmentä.
– Yksinkertaistettu idea Akun Tehtaassa on se, että sisällöt tarvitsevat tekniikan ja tekniikka sisällön. Yritykset siis tukevat toisiaan.

Tehtaan pihalla istutaan läppärit kourassa. On vaikea päätellä tehdäänkö töitä vai vietetäänkö kahvitaukoa. Ehkä kumpaakin. Mustapaitaiset työntekijät naureskelevat keskenään ja tunnelma on leppoisa.
– Aloitin täällä aikoinaan ääniteknikkona, mutta tällä hetkellä työskentelen pääasiallisesti teknisen tuotannon puolella.
– Olen työskennellyt Akulle jo parikymmentä vuotta, joten olisi vaikeaa kuvitella ottavansa määräyksiä vastaan keneltäkään muulta, kertoo Jyrki Saranpää.
Esitystekniikan alalla ura aloitetaan usein harjoittelun kautta, jonka jälkeen siirrytään usein freelancer-työntekijyyteen. Tämän jälkeen moni lähtee yrittäjäksi tai löytää itsensä vakituisesta työsuhteesta. Saranpää aloitti aikoinaan työskentelyn Tehtaalla omassa äänitysstudiossa, mutta livekeikat vetivät puoleensa. Tällä hetkellä hän työskentelee pääasiallisesti teknisen tuotannon puolella.
– Akun tehdas on paras mahdollinen paikka työskennellä. Vaikka yritys on kasvanut, niin Akun Tehtaalla on vielä pienen firman lämminhenkinen työympäristö.

Akun Tehtaalla työskennellään hyvässä ilmapiirissä.

– Olisi vaikeaa kuvitella itseäni johonkin muuhun työhön tai työpaikkaan. Työkaverit ovat huippuluokkaa. Joskus tulee käytyä täällä moikkaamassa työkavereita viikonloppuisinkin ja jopa lomalla, kertoo Saranpää.
Saranpäällä on takana normaalin kiireinen työsarka. Kesät ova esitystekniikan kiireisintä sesonkia, kun vastaavasti henkeä vedetään maalis-huhtikuussa.
– Työpaikkani varjopuoli on se, että lapset ovat kesälomalla, jolloin minulla on taas työvuoden kiireisin rupeama. Toisaalta sen tietää etukäteen ja työn edut selättävät “huonot” puolet.
– Suomessa olemme onnekkaita, että meillä on esitystekniikan alalla laatu todella korkealla. Toki ulkomailta löytyy hienoja ammattilaisia, mutta myös bändien määrä on niin iso ettei kaikille riitä parasta. Näen, että ala on kovassa kasvussa Suomessa ja hyvä niin, riittää töitä, kommentoi Saranpää.