Haperot ovat saaneet nimensä hapertuvasta rakenteestaan. Ne hapertuvat pieniksi murusiksi käsiteltäessä toisin kuin esimerkiksi suppilovahverot tai seitikit, joiden jaloista voi sormin repiä pitkiä suikaleita. Haperot muistuttavat äkkiseltään katsottuna ulkonäöltään melkoisesti rouskuja, mutta niistä ei valu maitiaisnestettä niitä vioitettaessa. Haperoiden lakit ovat nuorena värikkäitä ja harmaantuvat vanhetessaan.
Haperot ilmestyvät metsiin ja puistoihin jo heinäkuussa, ja niitä voi kerätä vielä syyskuussa. Haperoissa ei ole yhtään myrkyllistä sientä, mutta jotkut ovat syömäkelvottomia kuten tulipunahapero ja punajalkahapero. Ne pilaavat koko ruuan maun sekaan päästessään.
Maultaan syötävät haperot ovat mietoja, joten ne maistuvat usein sieniin tottumattomillekin. Hyvinä vuosina haperot ovat hyvin satoisia, joten niistä saa hyvän lisän kastikkeisiin ja piiraisiin vaikkapa maultaan vahvempien sienien seassa. Mikäli sienistä saa helposti vatsavaivoja, kannattaa haperoiden lakin pintakelmu nylkeä. Muutoin haperot eivät tarvitse ennen ruuaksi kypsentämistä esikäsittelyä, eli niitä ei tarvitse ryöpätä.
Kangashapero
Kangashapero on maukas ruokasieni ja yleinen koko maassa. Sitä löytyy kuivinakin vuosina yleensä hyvin. Vaalean kellanruskealakkisen kangashaperon tunnistaa siitä, että se harmaantuu leikkauspinnaltaan, kuten tekevät myös sen näköislajit, viinihapero ja keltahapero, jotka ovat myös hyviä ruokasieniä. Ne tunnistaa eri värisistä lakin pintakelmuista: nimensä mukaan lakki on keltahaperolla kirkkaamman keltainen ja viinihaperolla viininpunainen. Nuorena haperot ovat puolipallomaisia ja kasvaessaan niiden lakit laakenevat lautasen mallisiksi. Kangashaperon lakin leveys on 5–15 cm.
Isohapero
Isohapero on herkullinen ruokasieni, jonka tunnistaa suuresta koosta ja tiilenpunaisesta lakin pintakelmusta. Se on mahdollista sekoittaa pienempään ja syötäväksi kelpaamattomaan tulipunahaperoon, joka on hyvin samanvärinen mutta pienempi: sen lakki on n. 3–9 cm leveä, kun isohaperon lakin leveys on 8–20 cm. Lakki on vanhana sisään päin lontollaan ja kuopan kohdasta usein hieman oranssi. Kielenkärjellä raakaa sientä koskettaessa tulipunahapero tuntuu selvästi kirpeältä, isohapero taas on koko lailla mauton.
Isohaperoa kasvaa koko maassa koivun ja männyn seuralaisena. Se on suosittu kauppa- ja ruokasieni. Sitä voi myös kuivata ohuina viipaleina, joita voi napostella sellaisenaan.
Viljami ja Minna Ovaskainen
Kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia
Kuvat: Viljami Ovaskainen
