Viime viikon maanantaina Akaan pääkirjastossa avautui alunperin toijalalaisen, nykyään Saksassa asuvan Liisa Meier-Virran ja akaalaisen Riitta Rokkasen töiden näyttely, joka kantaa nimeä Silmäniloo kesällä. Meier-Virralta on näytteillä akvarelli- ja akryylimaalauksia ja Rokkaselta tilkku- ja tekstiilitöitä.
Liisa Meier-Virta pyysi Rokkasta osallistumaan näyttelyyn, sillä hänellä itsellään ei ollut riittävästi teoksia mukana.
– Olen jo pitkään halunnut pitää näyttelyn yhdessä Riitan kanssa. Lisäksi minusta hänen työnsä sopivat hyvin yhteen akryylimaalausteni kanssa, Meier-Virta kertoo.
Riitta Rokkasen töistä osa on perinteisiä tilkkutöitä ja osa on tehty kangasta värjäämällä. Värjätyt kangastyöt on tehty siten, että ensin puuvillakangas on kostutettu, kankaan päälle on tiputeltu väriä, kangas rypistetty ja sen jälkeen oikaistu. Tällä tekniikalla kankaaseen muodostuu kaunis, hiukan revontulia muistuttava kuvio.
Rokkasen tilkkutyöt puolestaan ovat pullollaan yksityiskohtia. Maalaismaisema -nimisessä työssä on ryhmä taloja ja niiden yläpuolella hehkuu sinisen, vaaleanpunaisen ja violetin värinen taivas. Halkeamia muistuttavat kuviot on tehty värjäämällä kangas styrox-levyn päällä.
– Taivaassa käytetty kangasväri oli vanhaa ja se oli seissyt monta vuotta sisareni ulkoeteisessä ja jäätynytkin välillä. Aina sanotaan, että maali ei saisi jäätyä, joten ajattelin kokeilla vieläkö se toimii. Kuun tein taivaalle heittämällä värin päälle sillipurkin kannen, Rokkanen kertoo.
Talot on tehty tilkuista siksakkaamalla. Tilkkutyön yksityiskohtia Rokkanen löytää jo siinä vaiheessa kun hän näkee kokonaisen kankaan. Kankaan kuvioista voi löytyä vaikkapa kirkontornin kello tai talon ikkunat. Kirkko keskellä kylää -nimisen tilkkutyön tähdet on leikattu joulukankaasta ja osa niistä muodostaa Otavan.
– Minun piti katsoa kirjasta miten päin Otava on taivalla, Rokkanen nauraa.
Eräs Rokkasen töistä on nimeltään Entinen valkea lakana. Kyseessä on fuksian värinen mekko, joka on nimensä mukaisesti tehty alkujaan valkoisesta välilakanasta. Rokkanen on myös ommellut mekon itse.
– Ensin tein pohjavärin kankaalle ja sitten laitoin oikeita lupiinin lehtiä ja kukkia värin päälle painon alle. Lupiinin varret ovat aika paksuja, joten laitoin vanerin niiden päälle ja litistin niitä, Rokkanen kuvailee.
Rokkanen kertoo, että mekkoon kuuluvat helmet on tehty kolmionmallisista kankaanpaloista, jotka on rullattu grillitikun päälle. Päällimmäisin kerros on liimattu kiinni. Kun grillitikku poistetaan, muodostuu helmeen reikä, josta sen voi pujottaa nauhaan.
Taidetta kierrätysmateriaaleista
Liisa Meier-Virran töitä on ollut näytteillä Akaan pääkirjastossa aikaisemminkin, vuonna 2016 kirjaston näyttelyn työt keskittyivät kukka- ja luontoteemaan. Herkkiä akvarellikukkia on mukana myös tänä vuonna, mutta nyt noin puolet töistä on akryylitöitä, joissa on käytetty myös kierrätettyjä materiaaleja.
– Poikani valmistaa kitaroita, ja niitä varten hän höylää puuta. Näissä töissä on käytetty höyläyslastua, jota liimasin pahville. Lisäksi niihin on liimattu aaltopahvia ja toiseen myös narua. Minun työni ovat sellaista leikkimistä ja kokeilua, en ota taidettani kauhean vakavasti, Liisa Meier-Virta kuvailee kahta näyttelyssä mukana olevaa tummansävyistä työtä, joissa on mukana myös ripaus kullanhohdetta.
Höyläyslastun, aaltopahvin ja narun lisäksi Meier-Virran töihin on päätynyt myös muun muassa tapettinäytteitä ja hedelmien pakkausverkkoa. Kierrätysmateriaalit ovat siis ahkerassa käytössä.
– Joko liimaan verkon työhön kiinni tai asetan verkon pahville ja vedän maalia päälle, jolloin maaliin syntyy kuvio, Meier-Virta kertoo työstä, jonka nimi on Hopeakannu.
Musta lintu -nimisen työn Meier-Virta arvelee kiinnostavan erityisesti lapsia.
– Linnun munasta tuli kauhean suuri ja tässä on mukana aito oksakin, taiteilija toteaa.
Liisa Meier-Virran ja Riitta Rokkasen töiden näyttely on esillä Akaan pääkirjastossa 10.8. asti.
