Toijalan asemaravintolaa pitänyt leskirouva Alma Geitel oli tarkka ihminen. Hän lähetti ”Hämeen läänin Herra Maaherralle” 23.heinäkuuta 1918 listan niistä menetyksistä, jotka hän aseman valtauksen aikana oli kärsinyt. Listassa on lueteltuna jokainen esine lusikoista, lautasista ja kulhoista pöytäliinoihin. Luettelon todistivat oikeaksi silloinen asemapäällikkö J.A.Pernu ja ylikonduktööri Tuomo Sarvela. Alma Geitel laski saaneensa 12 492 markan tappiot omaisuutensa ja tavaroidensa hävittämisestä.
Alma Geitel oli hyvin sosiaalinen ja mukana monessa harrastuksessa. Hän toimi muun muassa Pakanalähetyksen ompeluseurassa, joka perustettiin Akaasen vuonna 1918.
Jotain rakennettiinkin. Arkkitehtitoimisto Eija Teivaksen vuonna 2004 tekemän Toijalan rautatieaseman inventoinnin mukaan VR rakennutti vuonna 1918 Pätsiniementie 4 F:ssä vielä tallella olevan asuinrakennuksen, jossa oli kaksi asuntoa. Inventointia tehtäessä asunnoissa oli vielä puuliedet ja pönttöuunit. Rakennus on nykyisin kokonaan yksityisomistuksessa.
Mielenkiintoista luettavaa
Heinäkuun alun lehdissä oli luettavissa perin erikoisia ilmoituksia ja kirjoituksia.
Suojeluskunta piti tarkkaa luetteloa Akaan alueen polkupyöristä. Niihin piti hankkia numerolappu, joka maksoi 50 penniä.
Salassapitovelvollisuus ja kirjesalaisuudet olivat tuolloin ilmeisen tuntematon asia. Toijalan postitoimisto luettelee 6. heinäkuuta lehdessä joukon niiden ihmisten nimiä, joita on postissa odottamassa yksinkertaisia kirjeitä, lunastettavaa, postiosoitus, postietuantipaketteja ja sanomalehtiä.
Monenlaista tavaraa hukataan ja etsitään nykyäänkin, mutta heinäkuun alussa 1918 olivat hakusessa Sipilän riihen aidalle unohdetut käytetyt naisten kengät.
Suojeluskunnan iltamissa puolestaan liikkui pitkäkyntinen, joka ”riisti erään nuoren ylioppilaan walkeasta lakista hywin ansaitun kultaisen ylioppilaslyyran”
Heinäkuun viimeisessä numerossa puolestaan annettiin ”wakawa huomautus siitä, että moniaat toijalalaiset owat ruwenneet käyttämään wanhaa hautausmaata pyykinkuiwaus- y.m. oleskelupaikkana, joka on kokonaan sopimatonta sen arwolle ja esi-isäin muiston häwäitsemistä”.
Juhlia pidettiin
Toijalan Suojeluskunnan kesäkuussa 1918 perustettu voimistelu- ja urheiluseura toimi tiiviissä yhteistyössä Toijalan Vauhdin kanssa järjestäen tapahtumia.
Heinäkuun 14. päivänä pidettiin suuri kesäjuhla WPK:n kentällä, jonne marssittiin torilta. Juhlan ohjelmassa oli perinteisesti torvisoittoa, puheita, laulua ja runonlausuntaa.
”Kansanopiston oppilasliiton kesäjuhlaa vietetään Hämeen kansanopistolla Sääksmäellä ensi sunnuntaina ja maanantaina. Edellisenä päivänä on ulkoilmajuhla kello 2 päivällä ja Juhlailtama, joka pidetään Saarioispuolen seuratalolla, alkaa kello 7 illalla. Ohjelmassa on mm. sellonsoittoa (herra Artur Skogster), pianonsoittoa (neiti Kjerstin Skogster), sooloesiintyjiä, trio, kuorolaulua yms. Tilaisuudessa puhuvat kansanedustaja Alfred Retulainen ja tohtori J.W.Lehtonen. Maanantaina pidetään oppilasliiton vuosikokous opistolla klo 01 ap.”
