Akaalla on vaikuttava pesäpallohistoria. Toijalan Pallo-Veikot voitti Suomen mestaruuden vuosina 1945 ja 1946. Vuonna 1947 seura sai SM-hopeaa ja Suurkisamestaruuden. Perustamisvuonnaan 1929 TPV nappasi nuorten Suomen mestaruuden ja vuonna 1939 tuli SM-hopeaa. Sotasarjassa joukkue otti pronssia vuonna 1943.
Ennen TPV:n perustamista pesäpallokunniaa Akaaseen toivat Toijalan Suojeluskunta vuonna 1922 SM-hopeallaan ja Toijalan Vauhti SM-pronssilla vuosina 1925 ja 1927.
Vaikka akaalainen pesäpallo ei huippuvuosien tasolle enää pääse, harrastetaan lajia kaupungissa edelleen. Esimerkiksi Viialan Virin nuorille ja aikuisille suunnattu pesäpalloporukka kokoontuu harjoittelemaan maanantaisin ja torstaisin Matinpuiston kentälle.
Seuraa vaivaa kenttäpula
Timo Luhtajärvi Viristä kertoo, että pesäpalloporukkaan kuuluu sekä miehiä että naisia.
– Ikähaitari voi olla melkein mikä vain. Periaatteessa 15-vuotiaat saavat pelata meidän peleissä, loput voivat olla sataan vuoteen asti. Vanhin on ollut yli 70-vuotias, Luhtajärvi toteaa.
Luhtajärven mukaan pelit ja harjoitukset sujuvat sekalaisesta pelaajajoukosta huolimatta hyvin.
– Jos ihmisillä on jotain pesäpallotaustaa, kyllähän heillä homma on hallussa. Nuoretkin pärjäävät ihan hienosti, Luhtajärvi sanoo.
Luhtajärven mukaan jokainen pelaa ja harjoittelee omalla tavallaan.
– Täällä saa vetää niin tosissaan kuin tykkää, mutta kyllä rennommallakin otteella pärjää, Luhtajärvi toteaa.
Tuomo Tuhkanen Viialan Viristä kertoo, että pesäpalloporukka on pelannut vuosikaudet Kuntopesis-sarjassa, johon on osallistunut naapurikuntien joukkueita. Sarjan puitteissa on useana vuonna järjestetty elokuun lopulla päivän kestävä turnaus. Tämän vuoden osalta sarjan ja turnauksen järjestäminen ovat vasta tekeillä. Sarja toteutuu mikäli riittävästi joukkueita lähtee siihen mukaan. Turnauksen toteutumiseen vaikuttaa myös löytyykö sitä varten sopiva kenttä.
– Me saimme Viialaan piirrettyä kaksi pesäpallokenttää, mutta ensin kenttä meni koulun alle ja sitten se meni jalkapallonurmen alle. Matinpuiston kenttäkin jää hyvinvointikeskuksen alle. Uusi Savolaan tuleva hiekkakenttä on turnauksen tarpeisiin luultavasti liian pieni, sillä siihen ei pysty piirtämään kuin yhden pesäpallokentän, Tuhkanen toteaa.
Pesäpallossa viehättää taktisuus
Petri Hakanen oli viime torstaina toista kertaa pesäpalloharjoituksissa Matinpuiston kentällä.
– Minun pesäpallotaustani juontaa juurensa lähinnä kouluajoilta. Sen jälkeen en ole pahemmin pelannut, Hakanen kertoo.
Pesäpallossa Hakasta viehättää pelin taktisuus.
– Itse olen ihan umpisurkea pelaaja. En uskalla ottaa edes palloa kiinni ja osunkin aika heikosti, Hakanen nauraa.
Hakasen poika, 15-vuotias Samu Hakanen, on isäänsä parempi pelaaja. Nuori mies on pelannut pesäpalloa kolme vuotta Manse PP:n riveissä Tampereella.
– Käyn täällä pelailemassa silloin kun ei ole treenejä, Samu Hakanen toteaa.
Samu on toiminut apuohjaajana myös Toijalan Vauhdin järjestämässä lasten pesäpallokoulussa.
Katja Auvinen kertoo käyneensä Virin pesäpalloharjoituksissa toukokuusta lähtien.
– Olen joskus aikoinani pelannut pesistä Janakkalan Janassa maakuntasarjaa. Ajattelin, että olisi mukava tulla verestämään vanhoja muistoja. Tämä on kivaa liikuntaa, Auvinen toteaa.
Auvinen kertoo pitävänsä pesäpallosta sen monipuolisuuden takia; lajissa saa lyödä, heitellä ja juosta.
– Itse olen pelannut montaakin eri paikkaa. Olen ollut ainakin polttaja ja ykkösvahti. Vaihdellen vähän millloin missäkin. Lapsetkin ovat hiukan innostuneet lajista, pitää varmaan ostaa kotiin pienempää räpylää, Auvinen tuumii.
