Viiala-Seuran näyttely esittelee Viialan sankarivainajat

Viiala-Seuran puheenjohtaja Jyrki Lepomäki (vas.) ja varapuheenjohtaja Heikki Tuokko etsivät sankarivainajien kuolinpaikkoja koulukartasta, joka on hankittu Kylmäkosken Kirkonkylän koulun huutokaupasta.

Viialan kirjaston Vilkun näyttelytilassa avautuu torstaina 5. heinäkuuta Viiala-Seuran pystyttämä valokuvanäyttely Viialan sankarivainajista. Kuvia täydentää Kylmäkosken Kirkonkylän koulun huutokaupasta hankittu Suomen kartta, johon on merkitty talvi- ja jatkosodassa menehtyneiden viialalaisten kuolinpaikat. Esillä on myös rintamalla tehtyjä puhdetöitä.

Tekstein varustetut kuvat ovat kopioita Viiala-Seuran arkiston valokuvista. Viialan kirjastossa säilytettävä, lähes 2000 valokuvan arkisto on seuran ensimmäisenä puheenjohtajana vuonna 1964 aloittaneen Viljo Tuomisen aikaansaannos. Pahvikorteille liimatut kuvat on jaettu aihepiirien mukaan ja kuvien alle on käsin kirjoitettu selvitys siitä, mitä ne esittävät. Valokuvakokoelman lisäksi Tuomisen ansiota on Viialan lasitehtaan tuotantoa esittelevä lasikokoelma, joka odottaa Hirvialhon koululla uutta sijoituspaikkaa.

Harvinainen kokoelma

Viiala-Seuran valokuva-arkistosta löytyvät kuvat 95:stä Viialan sankarihautausmaalle haudatusta vainajasta. Talvisodassa heistä menehtyi 26.

–  Näyttelyn kokoaminen Viialan sankarivainajista oli meille eräänlainen velvollisuus, koska kuvat ovat olemassa. Tuskin kovin monella on tällaista kuvakokoelmaa, toteaa Viiala-Seuran varapuheenjohtaja Heikki Tuokko.

Nuorin sodassa menehtyneistä oli itsenäisyyspäivänä 1926 syntynyt Eino Laaja, joka kuoli 17-vuotiaana sotasairaalassa kesäkuussa 1944. Vanhimpiin sodan uhreihin kuuluvat 1890 syntynyt Johan Lyijynen ja 1900 syntynyt korpraali Adolf Härmä. Lyijynen haavoittui 20.9.1944 – päivä välirauhan solmimisen jälkeen-  ja kuoli sotasairaalassa lokakuussa 1944. Härmä kaatui lokakuussa 1941 Syvärillä.

Harmaa puukontuppi on lentokonealumiinia. Siihen on kaiverrettu Suomen ja Karjalan vaakunat sekä teksti komppanian siihenastisista liikkeistä: Simpele, Hiitola, Kiviniemi, Rautu 1941. Tupen toisella puolella on muistopuukon saajan nimikirjaimet. Ruskeatuppisen puukon kahva on visakoivua. Teränä on käytetty viilaa.

Näyttelyn ainoa naisvainaja on lotta Aili Marjatta Oinas, joka menehtyi 34-vuotiaana vuonna 1943 ”sodassa saamaansa vaikeaan tautiin”, kuten kuvakorttiin on kirjoitettu.

Viialan sankarivainajat -valokuvanäyttely on esillä Viialan kirjastossa Vilkussa heinäkuun ajan. Näyttely puretaan pois 31. heinäkuuta kello 15 alkaen. Viiala-Seuran jäsenet päivystävät paikalla tiistaisin ja torstaisin kello 13–15. Näyttely loppuu ennen kouluvuoden alkua, koska tila on varattu opetuskäyttöön.

–  Alun perin ajatuksena oli, että ainakin kahdeksasluokkalaiset olisivat päässeet tutustumaan näyttelyyn, koska he opiskelevat historiassa toista maailmansotaa, Heikki Tuokko kertoo.

Omaisia toivotaan avajaisiin

Viialan sankarivainajat -näyttelyn avajaisia vietetään torstai-illalla. Tutkija Heli Haavisto Pirkanmaan maakuntamuseosta kertoo Viialan hautausmaan inventoinnista kirjaston Viiala-salissa kello 17 alkaen. Esitelmän ja näyttelyyn tutustumisen jälkeen ilta jatkuu noin kello 19 hautausmaakierroksella Annukka Kallioisen johdolla. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Viiala-Seura toivoo muun yleisön lisäksi sankarivainajien omaisia näyttelyn avajaisiin.

Viiala-Seuran varapuheenjohtajan Heikki Tuokon mukaan seuran ensimmäinen puheenjohtaja Viljo Tuominen teki ison työn kirjoitettuaan kuvien yhteyteen käsin selvitykset siitä, mitä kuvat esittävät.

 

Adolf Härmä kaatui Syvärillä lokakuussa 1941.

Viiala-Seuran valokuva-arkistoa säilytetään Viialan kirjastossa. Seuran puheenjohtaja Jyrki Lepomäki kertoo, että kuvat on arkistoitu aihepiireittäin.

15-vuotiaana rintamalle karannut ja Viialan komppanian mukaan liittynyt Paavo Nieminen toimi komppaniapäällikön lähettinä.

Heikki Roos kuoli 19-vuotiaana vuonna 1944.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?