Topi Sorsakoski on kotonaan pälkäneläisessä erämaassa. Sappeen mäkisessä metsämaisemassa syvä-äänisen maestron rokki- ja rautalankabiisit sekä Suomi-iskelmät kajahtavat niin koskettavasti kuin ne vain pystyvät kaikumaan. Suomen Kesäteatterin On kesäyö -musikaali on Ilkka Koivulan juhlaa. Sitä se oli myös Vaasan Kaupunginteatterin katsojaennätyksen tehneessä esityksessä 2016-2017.
Muistissani on kirkkaasti Vaasan Kaupunginteatterin erittäin onnistunut On kesäyö -tuotanto. Tämä esitys oli koettava monta kertaa, niin taiturimaisesti se oli toteutettu Pohjanmaan sydämessä.
Nöyrä ja lahjakas näyttelijä Ilkka Koivula tekee kunniaa Suomen kansan rakastamalle tummansinisten sävelten tulkille. Koivula hallitsi estradia Vaasassa, mutta entistä suvereenimpi hän on Sappeessa. On vaikea kuvitella näkevänsä ketään muuta nykynäyttelijää kuin Koivula Sorsakosken bootseissa ja stetsonissa, niin ylivertaisesti mies kulkee Ähtärin suuren musiikkilahjan saappaissa.
Vaasan On kesäyön -miehityksestä jäi Sappeessa kaipaamaan Annika Eklundin loistavaa suoritusta. Tällä kertaa mennään tasaisempaa latua.
Musikaaliin ympätty tangokuninkaitten kuningas Olavi Virta saa myös Sappeessa arvoisensa tulkitsijan Jani Koskisen roolityöskentelyssä. Miehellä riittää niin ääntä kuin lavan täyttävää karismaa.
Sappeen kesäteatterin ympäristössä aukeava erämaaluonto peilaa Topi Sorsakosken poikkeuksellisen avaraa sielunmaisemaa. Mäntyihin viritetyt lapinkultamaiset lakanat rikkovat valitettavasti harmoniaa, joka herkässä metsämaisemassa itsessään on.
Kunnianosoitus Sorsakoskelle
Ilkka Koivula on perusolemukseltaan Lapin jätkä. Ranualta teatterimaailman kiintotähdeksi syttynyt Koivula on tehnyt koskettavia rooleja, kuten vaikkapa Timo Koivusalon Täällä Pohjantähden alla -elokuvissa. Nuo työt hioivat hänestä timantin.
Lappilaislähtöisen Koivulan vahvuus on hänen vaatimaton olemuksensa. Kun mies esittää Topi Sorsakoskea, hän todella marssittaa yleisön eteen topisorsakoskemaisen persoonan. Koivula ei esitä itseään!
Ilkka Koivula taitaa laulamisen. Mies on taatusti kuunnellut Sorsakosken tuotannon läpi niin monta kertaa, että kruunaamattoman iskelmäkuninkaan omintakeinen tulkintatyyli on iskostunut hänen takaraivoonsa. Yön kulkijassa, Surujen kitarassa tai missä tahansa Sorsakosken ikivihreäksi tekemässä kappaleessa on Koivulan esittämänä tunnetta ja syvyyttä.
Ilkka Koivula totesi jossakin haastattelussaan tekevänsä Sorsakoski-tulkinnoillaan kunniaa edesmenneelle musiikin moniottelijalle. Jokainen Koivulan kuulija tunnistaa miehen arvostuksen kumpuavan vilpittömästi hänen sydämestään.
Kertomus oman tien kulkijasta
Heikki Paavilainen ansaitsee kiitoksen siitä, ettei hän käsikirjoittajana eikä ohjaajana mylvi sen enempää Topi Sorsakosken kuin Olavi Virran tai Tapio Tammilehdon yksityiselämän nureita puolia. Paavilainen pitää tyylikkäästi keskiössä taiteilijoiden tärkeän merkityksen kansakunnan musiikkielämässä. Alkoholi ja irtosuhteet kuuluvat jostakin syystä asiaan näissä kuvioissa. Näistä meillä on riittävästi esimerkkejä niin nais- kuin miesartistien elämäntarinoista. Lisäksi on terveellistä muistaa, etteivät muusikot ole sen kummempia Jumalan luomia kuin muutkaan ihmiset.
On kesäyö -musikaali piirtää kattavan kuvan Topi Sorsakosken elämästä. Näytelmä seuraa kaunistelematta Maija ja Tapio Tammilehdon esikoisen, Pekka Tammilehdon, elämänvaiheita ähtäriläiskodista koko kansan rakastamaksi syvien tuntojen tulkiksi.
Käsikirjoittaja-ohjaajan Paavilaisen teokseensa mahduttama kohtaus kunnanapuna nöyryyttävästi koko luokan edessä annetuista kumisaappaista palauttaa muistiimme ajan, jolloin yksityisyyden suoja oli tuntematon käsite yhteiskunnassamme. Se, että Sorsakoskella oli tällainenkin kokemus, kasvatti häntä siksi henkisesti suureksi ihmiseksi, jona me hänet muistamme.
Ähtäri merkitsi Sorsakoskelle erittäin paljon. Hän muisti aina juurensa.
Sorsakosken elämäkerta onkin arvokas muistutus arvojen merkityksestä. Arvoja Sorsakoskella oli kiitettävästi.
Baddingista Dannyyn
On kesäyö marssittaa perustellusti näyttämölle Rauli Badding Somerjoen. Tulihan Topi Sorsakoskesta Agents-yhtyeen ykkössolisti Someron suuren pojan jälkeen.
Musikaalin Somerjoesta ja Sorsakoskesta kertova kohtaus on esityksen herkullisimpia yksityiskohtia.
Mutta, mutta. Suomen Kesäteatterin ratkaisu käsitellä oman aikansa ikonia Dannyä ihmetyttää.
Musikaalissa on varsin runsaasti taidokasta tanssia. Joissakin kohdissa rintojen vatkaaminen menee yli hilseen.
Kesäyön orkesteri, puikoissa Jyrki Telilä, Miika Perkiö, Teemu Broman ja Jukka Hänninen, huolehtii vastuullisesti siitä, että Topi Sorsakosken musiikillinen perintö elää yhtä nautittavana kuin Sorsakosken kiertäessä Suomea.