Muutosjohtaja: ”Moitteet lakien huonosta valmistelusta ovat epäreiluja”

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla työskentelevä maakuntauudistuksen muutosjohtaja Kari Hakari kuvailee sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua vuoristoratamaiseksi menoksi. – Jokainen päivä tuo muutoksia. Eri tahot koettavat kilvan vaikuttaa lopputulokseen.
Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla työskentelevä maakuntauudistuksen muutosjohtaja Kari Hakari kuvailee sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua vuoristoratamaiseksi menoksi. – Jokainen päivä tuo muutoksia. Eri tahot koettavat kilvan vaikuttaa lopputulokseen.
Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla maakuntauudistuksen muutosjohtajana työskentelevä Kari Hakari ei niele syytöksiä, joiden mukaan sote- ja maakuntauudistuksen pohjatyötä ja lainvalmistelua tehtäisiin huonosti. Hänen mielestään esitettävä kritiikki on suorastaan epäreilua. Hakari oli viime viikon keskiviikkona Radio Sunin Päivän vieras -ohjelman tentattavana.

Muutosjohtaja Kari Hakari muistuttaa, ettei hän puhu omassa asiassaan.
– Tulin valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle maakuntauudistuksen muutosjohtajan määräaikaiseen virkaan viime joulukuussa valtionhallinnon ulkopuolelta. Kuuden viime kuukauden aikana olen nähnyt, miten valtavan suuret taustatyöt ja tarkat selvitykset valmistelussa mukana olevat asiantuntijat ovat jo tehneet ja tekevät edelleen. Pidän syytöksiä huonoista selvittelyistä, riittämättömistä vaikuttavuusarvioinneista sekä kehnosta lainvalmistelusta erittäin epäreiluina, Hakari puolustaa.
Hakarin mukaan sote- ja maakuntauudistusta äänekkäästi vastustavat isot kaupungit ovat omalla asiallaan.
– Ymmärrän niin Helsingin kuin Tampereenkin pormestarin takajalalla olon, muutosjohtaja myöntää.
– Isojen kaupunkien tilanne ei ole täysin sellainen kuin ne antavat ymmärtää. Otattelussa on kyse vallasta. Esimerkiksi julkisuudessa aktiivisesti sote- ja maakuntauudistusta torpedoiva Helsingin pormestari Jan Vapaavuori yrittää ponnekkaasti vaikuttaa lopullisiin linjauksiin ja ratkaisuihin, Hakari sanoo.
Hänen mukaansa asian tiimoilta käytävässä voimakkaasti vellovassa keskustelussa on erittäin paljon pinnallisia poliittisia heittoja.
– Kun joku arvostelija lyttää esitetyt mallit huonoiksi, hänen olisi syytä kertoa, mikä ehdotuksessa on pahaa tai tuoda julkisuuteen oma parempi ehdotuksensa, Hakari toivoo.
Hakari huomauttaa, että esimerkiksi Helsingin kaupunki tekee hyvin aktiivisesti valmisteluja sote- ja maakuntauudistuksen eteen. Asiaan valjastettu työpanos on todella suuri.
– Stadin sote- ja maakuntauudistuselämässä on kaksi tarinaa. Ne ovat pormestarin tarina ja Helsingin kaupungin todellisen toimimisen tarina, hän tarkentaa.

Kaupunginjohtajat maakuntajohtajiksi

Jos pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus saa tahtonsa läpi ja eduskunta säädettyä tarvittavat lait, historialliset maakuntavaalit toteutuu ja kahdeksantoista itsehallinnollista maakunta aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa.
Asioiden ratkettua eduskunnassa alkaa kannunvalanta tulevista maakuntajohtajista.
Kari Hakari arvioi, että maakuntajohtajien pestit tulevat olemaan erittäin haluttuja.
– Uskon, että konsernijohtajien tehtäviin verrattavissa olevia maakuntajohtajien paikkoja tavoittelevat suurten kaupunkien kaupunginjohtajat, hän pohtii.
– Nykymuotoisten maakuntaliittojen maakuntajohtajat ovat kovin pienten organisaatioiden vetäjiä, Hakari huomauttaa.

Jo toisissa vaaleissa on sähinää

Jos kaikkien aikojen ensimmäiset maakuntavaalit eivät saa kansalaisia vaaliuurnille, niin aikanaan pidettävät toiset maakuntavaalit kyllä kiinnostavat äänestäjiä.
Kari Hakari korostaa, että ihmisten on herättävä todellisuuteen tulevien maakuntavaltuutettujen käsissä olevasta todellisesta vallasta.
– Jos maakuntalainen kokee, että hänen käyttämänsä palvelut ovat heikot, hän taatusti kiinnostuu vertailemaan eri puolueiden maakuntapolitiikkaa ja hän pyrkii vaikuttamaan äänestämällä, hän luottaa.
Hakari odottaa mielenkiinnolla eri kärkiä, joilla puolueet rynnistävät maakuntavaalikentille.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja määrä ovat taatusti voimakkaasti esillä, hän arvelee.
– Työllisyyspalveluihin liittyvät asiat ovat ihmisille myös tuttuja ja läheisiä.
– Jotkin maankäytön linjaukset herättävät kansalaiset vaikuttamaan.
Itsehallinnollista Pirkanmaata johtaisi 79-paikkainen maakuntavaltuusto.
Hakarin mielestä maakuntavaltuustojen paikkamäärä on turhan suuri.
– Seuraan mielenkiinnolla, syntyykö maakuntiin päätoimisia valtuuston tai hallituksen puheenjohtajuuksia. Ne olisivat mahdollisia.

Tilaaja-tuottaja -malli toi ymmärrystä

Pirkanmaalla jo kahden vuoden ajan tehty maakuntavalmistelu on valtakunnan kärkeä.
Viime joulukuussa valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi siirtynyt Kari Hakari vastasi Pirkanmaan liitossa sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana uudistuskokonaisuuden toimeenpanosta.
– Pirkanmaalla tehtävä valmistelu on maamme kärkeä. Pirkanmaalaiset työskentelevät määrätietoisesti, innovatiivisesti ja systemaattisesti, mies kehuu.
Hakari arvioi, että Tampereen toteuttama tilaaja-tuottaja -malli on tarjonnut pirkanmaalaisille vahvaa ymmärrystä siitä, miten maakuntalaisten palvelut olisi järjestettävä itsehallinnollisessa maakunnassa.

Avainsana on demokratia

Kari Hakarin mukaan maakuntauudistuksen punainen lanka on demokratian vahvistumisessa.
– Kansalaiset pääsevät äänestämään asioista, jotka ovat heille merkityksellisiä, hän kiteyttää.
– Esimerkiksi nykymuotoisten sairaanhoitopiirien valtuustot on koottu kuntavaalien tulosten perusteella. Kunnallisvaltuustot ovat nimenneet maakuntavaltuustoihin menijät eri puolueiden saaman kannatuksen mukaisesti. Uudessa systeemissä ihmiset äänestävät suoraan päätöksentekijät.
Hakarin mukaan vaikkapa nykyisin TE-toimistojen hoitamiin työllisyyspalveluihin kansalaiset pääsevät vaikuttamaan juuri äänestämällä itsehallinnollisten maakuntien maakuntavaaleissa.
– TE-toimistothan ovat nyt varsin pitkälle valtiojohdettuja.