Akaan kehitys on pienestä kiinni, ihan oikeasti. Kaupunki on saanut viime aikoina monenlaista julkisuutta. Urheilupuolella menee lujaa. Akaa-Volley taisteli itsensä jatkoon lentopalloliigassa ja Leijona Futsal on pitänyt paikkakuntaa kivasti jännityksessä pitkää. Kun tänä kirjoitus julkaistaan peli saattaa olla selvä, mutta kiitoksen joukkue taistelustaan silti ansaitsee.
Kun puhumme akaalaisesta huippu-urheilusta, puhumme samalla iloisesti kotikaupungistamme. Menestyvät joukkueet antavat meille mahdollisuuden sanoa reilusti ja kakistelematta Akaa. Poikkeuksiakin on, mutta niistä ei välitetä.
Sanat vaikuttavat aina. Julkisuutta ei voi hallita. Sitä voi korkeintaan ohjata joitakin yksityiskohtia korostamalla tai jättämällä korostamatta. Viime valtuustossa valtuutettu Matti Humaloja (vas) ihmetteli, miksi maakuntalehdessä ei Akaasta koskaan kerrota mitään myönteistä. Laaja koulujen sisäilmasta kertova juttu oli saanut oikein kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämönkin (sd) älähtämään.
Sanana myönteinen on mielenkiintoinen. Sen vastakohta on nimittäin kielteinen. On olemassa siis hypoteesi juttutyypistä. Toki lukijoilla on oikeus jaotteluja tehdä, mutta lähtökohtaisesti tiedotusvälineet eivät tee myönteisiä tai kielteisiä juttuja, vaan ainoastaan juttuja.
Faktat määrittelevät jutun lopputuloksen, hyvin harvoin enää toimittajan asenne. Toista oli aikana, jolloin saattoi törmätä otsikkoon: raataja raukka hukkui riistäjäporvarin avantoon. Sille ei mahda toimittaja mitään, jos osa faktoista ei lukijaa tai kunnallista päättäjää miellytä. Akaan koulujen sisäilmatutkimuksien tuloksista syntyi maakuntalehden suuri uutinen ja tässä tapauksessa vielä muutaman keskeisen kaupungin viranhaltijan kommenteilla varustettuna.
Puheet oman pesän likaamisesta on syytä lopettaa tässä yhteydessä heti. Puhutaan aina totta, kerrotaan se mitä on tapahtunut. Muuan V.I. Lenin määritteli tiedotusvälineiden tehtäväksi kertoa lukijoille, mitä tulisi tapahtua. Kulissejako pitäisi rakentaa täälläkin?
Kun tiedotusvälineet ahdistelevat, saattavat viranhaltijat ”paeta vuorille” ja jättää asioita kertomatta jopa luottamushenkilöille. On noloa löytää asioita, joista ei ole puhuttu. Näinkö kaupungin julkisuuskuvaa parannetaan?
Ei Akaan julkisuuskuva ole mitenkään rämettynyt. Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee. Kaupungilla menee ihan hyvin. Se on pystynyt poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa korjaamaan taloudellista tilaansa ja järjestämään asukkailleen tarvittavat palvelut. Arviot kaupungin onnistumisesta ovat aina poliittisia, koska päätöksetkin ovat poliittisia. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä voidaan lukea kivoja lukujakin.
Sosiaalinen media on vain yksi osa julkisuutta. Luullaan, että kaikki ovat somessa. Eivät ole. Sosiaaliseen mediaan kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin kaikkiin medioihin, kriittisesti. Ei tarvitse kovasti yleistää, kun voidaan puhua sosiaalisesta mediasta osana valemediaa. Kun puuttuu lähdekritiikki, puuttuu paljon.
Esimerkiksi paikallislehti Akaan Seutu on sitoutunut toimittamaan vastuullista journalismia. Olemme osa suomalaista mediakenttää, joka toimii yhteiskuntaamme rakentaen. Olemme valppaana, kyseenalaistammekin, mutta meidätkin saa kyseenalaistaa. Ei tarvitse kovin kauaksi Suomesta mennä huomatakseen, että media toimii aivan toisella tavalla. Sanat saattavat olla jopa hengenvaarallisia.
