Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki on vähentänyt Akaassa kaupungin saamia hoitomaksuja. Lasten ei niitä tarvitse miettiä sen enempää päiväkoti Onnissa kuin muuallakaan.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki muuttui koko Suomessa 1.1.2018. Akaassa se on kasvattanut niin sanotussa nollamaksuluokassa olevien lasten määrää merkittävästi.
Vuoden 2017 lopulla maksuttomassa varhaiskasvatuksessa oli Akaassa 106 lasta eli 16,9 prosenttia päivähoitoikäisistä. Helmikuussa 2018 luvut olivat 162 lasta ja 24,8 prosenttia. Ilmaisen varhaiskasvatuksen saa siis jo neljäsosa akaalaisista lapsista.
Akaan varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri pitää nollamaksuluokkalaisten määrää hyvin suurena.
– Ajatus maksuttomasta varhaiskasvatuksesta näyttää menevän eteenpäin valtiovallankin taholta. Tästä esimerkkinä on myös kokeilu 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, johon pieni osa kunnista on mennyt mukaan, Säteri kommentoi.
Lakimuutos on myös vaikeuttanut hoitomaksukertymän arviointia.
– Joka tapauksessa sen merkitys toimintakatteessa vähenee ja pienenee. Sille ei voi mitään. Kulut säilyvät kuitenkin samana tai jatkavat kasvuaan riippuen siitä, paljonko yksiköitä ja ryhmiä tarvitaan, Säteri sanoo.
Tällä hetkellä maksutuottojen vähennyksen arvioidaan olevan Akaassa 120 000 euroa vuodessa.
Kotihoidon tuen menot vähenevät
Varhaiskasvatuksen maksuihin on tulossa Akaassa myös paikallisia muutoksia. Sivistyslautakunta päätti jo aiemmin lisätä lasten hoitomaksujen perusteena olevia tuntivälyksiä yhdellä. Lisäys tulee taulukossa toiseksi ylimmäksi kokeiluluontoisesti toimintavuodelle 1.8.2018 –31.7.2019.
Jaana Saramies ja kahdeksan muuta valtuutettua jättivät valtuustoaloitteen uusista tuntivälyksistä syyskussa 2017.
Kokeilu varmistui, kun Akaan valtuusto päätti viime viikolla, että yhden lisävälyksen aiheuttama hoitomaksukertymän aleneminen katetaan tänä vuonna kotihoidon tukeen varatusta määrärahasta. Tarve on 15 000 euroa.
Tämä on Anneli Säterin mukaan mahdollista, koska kotihoidon tuen kustannukset ovat alentuneet.
– Syynä on pääosin syntyvyyden lasku mutta myös parantunut työllisyystilanne.
Kelalta haettavaan ja kaupungin maksamaan alle 3-vuotiaiden kotihoidon tukeen oli Akaassa budjetoitu viime vuonna hieman yli miljoona euroa. Tänä vuonna siihen on varattu 875 000 euroa, ja ennuste on pudonnut jo siitäkin.
– Alkuvuoden kolmen kuukauden aikana kustannukset ovat pienentyneet vajaat 30 000 euroa, Anneli Säteri sanoo.
Välysvaatimus oli pitkä projekti
Jaana Saramies (vihr) ja kahdeksan muuta valtuutettua tekivät 27.9.2017 valtuustoaloitteen tuntivälysten lisäämisestä. Silloinkaan ei lähdetty liikkeelle nollasta.
– Varhaiskasvatuksen tuntivälyksiä on puitu kohta 1,5 vuotta ja järjestelmä on todettu haastavaksi tai puutteelliseksi niin kuntalaisten kuin viranhaltijoiden taholta. Kuntalaisten tahtoa ja tarpeita on kyselty niin aktiivivanhempien kuin viranhaltijoidenkin taholta mutta vasta muutoksen jo astuttua voimaan, kirjoitti jo ennen valtuutetun uraa asiaa ajanut Saramies kumppaneineen.
Valtuustoaloitteen jättämisen jälkeen asiaa on käsitelty ja valmisteltu sekä palautettu valmisteluun monta kertaa. Koska kokeilu jatkuu 2019 heinäkuun loppuun, pitäisi rahaa olla myös ensi vuoden mahdollisten tulonmenetysten kattamiseen. Summan suuruutta on vaikea arvioida, ja toisaalta kaupungin saama hoitomaksukertymä saattaa myös kasvaa.
– Siirtyykö osa alemmista välyksistä uuteen välykseen? Se nostaa sitä kautta hiukan hoitomaksukertymää. Eli jos perhe on ajatellut, että ylin välys on heille liikaa ja ovat kärvistelleet, mutta kun tuleekin uusi välys, he voivat ajatella, että tämä sopi heille, Anneli Säteri aprikoi.
Aino-Liisa Lilvanen (takana vas.), Sami Rajala, Ursula Finni (edessä vas.), Mari Yli-Koivisto ja Jaana Saramies halusivat muutosta hoitoaikaperusteiseen maksujärjestelmään jo vuonna 2016. Kuva: Tarja Antola.
Yksi uusi tuntivälys onkin osa kokonaisuutta, johon vaikuttaa huomattavasti enemmän lapsimäärän kasvaminen nollamaksuluokassa.
– Jos sanoisin, että reilu 100 000 euroa jää katettavaa, niin ollaan lähellä. Minun mielestäni uudella välyksellä ei ole niin merkittävää vaikutusta hoitomaksukertymään. Kaikista tärkein on henkilöstön riittävyys ja sijoittuminen hoitopäivän aikana, Säteri sanoo.
Muutos on vastausta vanhempien toiveisiin
Jos kaupungille kertyy muutoksista maksettavaa, se täytyy Säterin mukaan mahdollisesti kattaa organisoimalla uudelleen nykyisiä yksiköitä eli päiväkoteja.
– Se riippuu siitä, miten yksikköjen lapsilukumäärä ja ryhmien määrä käyttäytyvät henkilöstömenojen suhteen. Sieltähän muutokset täytyy pääsääntöisesti löytyä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi Säterin mukaan esimerkiksi 3-ryhmäisen päiväkodin jatkamista 2-ryhmäisenä, jos siihen on luontaisia edellytyksiä.
– Tietynlaista keskittämistä, Säteri kuvailee.
Tämänhetkisen näkymän mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on Akaassa ensi syksynsä nykyistä hiukan pienempi. Nykyinen päiväkotien tiukka tilanne ei kuitenkaan Säterin mukaan voi jatkua.
– Nykyiset kunnalliset yksiköt jatkavat samoilla ryhmillä kuin nyt lapsimäärän hienoisesta laskusta huolimatta.
Säteri ei näe, että lisävälys yksistään toisi mitään olennaisia muutoksia.
– Ei saa jäädä sellaista kuvaa, että ryhmiä tai yksiköitä suljetaan tämän takia.
Kaupungin budjettia ensi vuodelle ei vielä ole, mutta ensi vuoden kevään hoitotarve selviää pitkälti tämän kevään aikana. Kun paikkoja haetaan, saadaan taustatietoa ensi vuodelle.
Odotusarvona on, että yhden välyksen lisääminen auttaisi iltapäiviin. Silloin lasten määrä olisi nykyistä pienempi ja henkilöstöä voitaisiin keskittää toiminnan kannalta tärkeisiin aikoihin.
– Luultavasti osa ylimmän välyksen lapsista , siirtyy uuteen välykseen ja nipistämällä iltapäivän tunneista, perhe yltää toiseksi ylimpään maksuluokkaan.
– Aika vaikea on arvioida puoleen tai toiseen. Tämä on kuitenkin vastausta vanhempien toiveisiin ja keskusteluun, jota on käyty välyksistä, Säteri niputtaa.
Viimeisimmät kommentit