Toijalan Kinon kortteli palasi Akaa-Seuran järjestämässä teemakahvilassa kuulijoiden muistoihin sellaisena kuin se oli silloin ennen. Edelleen käytössä olevassa elokuvateatterissa järjestetyn illan aikana nähtiin satakunta vanhaa valokuvaa Pätsiniementien, Ylpöntien, Meijerintien ja Asemantien välisestä alueesta eli Kinon korttelista eri vuosikymmeniltä.
Kuvat olivat Akaa-Seuran valokuva-arkistosta, ja myös useammasta kotialbumista oli saatu yleisölle ennen näkemättömiä kuvia. Kiinnostuneita oli paikalla runsaasti, noin 70 henkeä, ja Akaa-Seuran kahvitarjoilun jälkeen myös muistot tulivat mieleen ja niitä kerrottiin runsaasti.
Elokuvateatteri oli ensimmäinen kivitalo
Pätsiniementiellä Kinon korttelissa oli viime vuosisadan alussa puutaloja. Elokuvateatteri oli ensimmäinen kivitalo. Se rakennettiin 1939, jolloin myös Kinon elokuvanäytökset alkoivat 9. syyskuuta elokuvalla Senjorita. Toisena elokuvana oli Eteenpäin elämään. Toijalan Sanomat julkaisi elokuvamainoksen etusivullaan.
Elokuvien osalta ajankohta oli kuitenkin vaikea. Elokuvateatterin aloittaessa toimintansa alkoi sota Euroopassa, ja joulukuussa se keskeytti myös Kinon näytännöt talvisodan alkuajaksi.
Tultaessa Ylpöntien risteyksestä Pätsiniementietä nykyiselle asemalle päin vasemmalla oli puutalo, jonka useampien omistajanvaihdosten jälkeen osti kauppias Viljo Yli-Rekola 1940. Hän siirsi ruoka- ja siirtomaatavarakauppansa nykyisen Pirkan talon paikalta tähän hankkimaansa taloon, jossa hän myös asui.
Yli-Rekola piti Toijalassa kauppaa 30 vuotta ja myi sen sitten Tatu Ali-Tolpalle 1960. Tämä oli Ali-Tolpan toinen liike Pappilankylän liikkeen lisäksi.
Viljo Yli-Rekola rakensi paikalle nykyisen liiketalon vuonna 1950, ja siinä aloitti hänen oman kauppansa lisäksi Toijalan Silmälasi ja Toijalan Kello ja Kulta sekä Nahka- ja Matkatavarainliike. Jälkimmäinen siirtyi muutaman vuoden jälkeen pois, ja tilalle tuli kahvila Kulta-Kissa, jonka useat Akaa-seuran tilaisuudessa olleet muistivat.
Kahvilan jälkeen tilassa jatkoi Valokuvaamo Oksala, jota piti ensin Mauno Oksala ja hänen eläkkeelle siirryttyään 1973 Irene Muttilainen pari vuotta. Tämän jälkeen Pauli Mikkonen jatkoi liiketoimintaa.
Ali-Tolppa siirsi kauppansa pian Valtatien varteen ja Anjat Järvinen ja Kinnunen jatkoivat tässä talossa ruokakauppaa. He pitivät myös kioskia talon päädyssä. Anja Kinnunen jatkoi sitten yksin kioskin pitoa ja aloitti myös grillitoiminnan 1980-luvulla.
Vehmailla on 50 vuoden kampaamohistoria
Seuraava talo Pätsiniementien varrella oli entinen Heleniuksen talo. Puutalo oli asuintalo ja purettiin 1967. Elokuvateatterin rakennus oli aluksi vain teatterin ja kaksi kauppaa käsittävä rakennus, jonka yläkerrassa omistaja, tehtailija Erkki Ahonen perheineen asui.
Vasta vuonna 1953 rakennettiin kolmekerroksinen liike- ja asuintalo, joka liittyi aiemmin rakennettuun elokuvateatterin taloon. Kinon talossa toimi 1940-luvun puolivälistä Toijalan Asuste ja 1950-luvulla muun muassa Toijalan Aitta, Toijalan Urheilutarvike, Puosin autokauppa, Huuskan lihakauppa, Lehväslaihon kirjakauppa ja Karin kemikalio.
Myöhemmin liikkeitä talossa olivat muun muassa Mikki Mökki -lastenvaateliike, Savolahden hautausliike ja Taimi Lindströmin Lasi ja taidetavarakauppa.
Elokuvatoiminnan siirryttyä Ahosilta Sierannoille jälkimmäiset perustivat 1967 teatterin viereiseen liiketilaan Mustan Hevosen grillin, josta sai ostaa myös keskiolutta. Samoihin aikoihin aloitti Riitta Vehmas parturiliikkeen pitämisen Kinon Talossa. Viime vuodenvaihteessa vietettiin parturi- ja kampaamotoiminnan 50-vuotisjuhlaa Sari Vehmaan liikkeessä, jossa siis tytär jatkaa äitinsä aloittamaa toimintaa.
Pätsiniementieltä on Kinon korttelista kadonnut paljon rakennuksia kuten Heimokallion rakennukset ja Tähtelän talo. Viimeksi mainittu oli liikerakennus, jota kutsuttiin myös Mattilan taloksi omistajan Evert Mattilan mukaan. Se sijaitsi nykyisen Asemantien risteyksen kohdalla. Talossa toimi muun muassa Laina Bobergin hattukorjaamo.
Meijerintien varressa oleva puisto ja leikkipaikka ovat nimeltään Puuperinmäki. Nimi tulee kyseisestä hattukorjaajasta hämäläisittäin kirjoitettuna. Asemalle päin laskeutuivat liikkeen rappuset, ja näyteikkunaakin saattoi ihastella. Taloa omisti Mattilan jälkeen Selin.
Heimokalliolla Pätsiniementie 11:ssä aloitti toimintansa Nupposen huonekaluliike. Yleisö muisti myös, että piharakennuksen alakerrassa revittiin lumppuja.
Erkki Ahonen puolusti pihapiirin lapsia
Asemantien vasemmalla puolella asemalta tultaessa sijainneet Puron sekä Kyyrän talot on purettu. Akaa-Seuran arkistosta puuttuu kuva Kyyrän talosta, joka sijaitsi Asemantien ja Meijerintien kulmauksessa. Jos sellainen löytyisi, Akaa-Seura ottaa kuvan mielellään skannattavaksi seuran arkistoon. Yhteyttä voi ottaa osoitteella info(at)akaa-seura.fi.
Meijerintien ja Ylpöntien risteyksessä oleva As Oy Sarakulma on 1956 valmistunut aravatalo. Ylpöntie rakennettiin vasta siinä vaiheessa, kun tätä taloa alettiin rakentamaan. Kuvista selvisi, että Ylpöntien suuntaisesti – käytännössä tien kohdalla – sijaitsi Pihlgrenin pitkä tehdasrakennus, jossa valmistettiin tapettia 1930-luvulla ennen nykyisen tehtaan rakentamista Satamatien varteen vuonna 1937.
Kun Akaa-Seuran tilaisuudessa puhuttiin korttelin ihmisistä, esille tuli musiikkiharrastus. Pertti Ahosella oli 1950-luvulla huuliharppuyhtye, johon kuuluivat hänen lisäkseen Reijo Mattila, Markku Kierikka, Seppo Nuora, Ermo Helpiö, Pekka Hanhinen ja Risto Nieminen.
Toisessa kuvassa 1970-luvulta Kinon kellarissa harjoitteli luokkatovereista koostunut bändi Juha Villanen, Leevi Ahonen, Jukka Koskinen ja Timo Jansson. Keskustelussa Leevi myönsi harjoittelun johtaneen hänen osaltaan viitenä vuonna yhteensä neljäänkymmeneen keikkaan Liverpoolin Beatles-viikoilla.
Teollisuusneuvos Erkki Ahosta muisteltiin lämpimästi. Milloin hän oli antanut pojille elokuvalippuja kiitoksena auton työntämisestä autotallin luiskasta liukkaalla kelillä ylös. Milloin hän oli puolustanut kulmakunnan lapsia, kun asemapäällikkö olisi halunnut kieltää mäenlaskun ja metelöinnin pihapiirissä. Niinpä lapset jatkoivat touhujaan asemapäälliköstä huolimatta. Kyseiset herrat asuivat eri puolilla Pätsiniementietä ja kävivät tätä keskustelua kumpikin parvekkeiltaan.
Akaa-Seuralla on aktiivista toimintaa
Maaliskuun ajan Akaan pääkirjastossa on esillä Toijala ollutta ja mennyttä -valokuvanäyttely. Esillä on Erkki ja Timo Janssonin 1950–90 luvuilla ottamia kuvia.
Kaikille avoin retki Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle järjestetään sunnuntaina 8.4.
Akaan ja Sääksmäen yhteiset Sahtikisat ovat jälleen Akaassa, ja ne pidetään Toijalan Sampolassa tiistaina 19.6. kello 18.
Jaakonpäiväjuhlia vietetään Sampolan rannassa keskiviikkona 25.7. teemalla Vanhat autot.
Seuraavan tarinaillan Akaa-Seura järjestää 3. syyskuuta, ja silloin keskitytään rautatieläisiin. Tervetuloa tapahtumiin – ne ovat kaikille avoimia kotiseututapahtumia.
Liisa Sjöblom
