Ensi syksynä maakuntavaaleissa valittavat maakuntavaltuutetut saavat hoidettavakseen erittäin paljon aktiivisuutta ja toimeliaisuutta vaativat pestit. Itsehallinnollisen Pirkanmaan ylintä päätösvaltaa käyttää 79-jäseninen maakuntavaltuusto, jonka hoteissa on muun muassa huikea kahden miljardin euron talousarvio ja runsaan 20 000 osaajan joukko. Muutosjohtaja Päivi Nurminen korostaa, että valtuutettujen on huolehdittava siitä, että maakunta toimii alusta lähtien yhtenä kokonaisuutena.
Muutosjohtaja Päivi Nurminen asettaa toivonsa puolueisiin. Niiden on hänen mukaansa huolehdittava maakuntavaalien ehdokasasettelustaan siitä, että kisaan lähtevät ymmärtävät olevansa itsehallinnollisen Pirkanmaan maakunnan asialla eivätkä asuinkuntansa edun pönkittäjinä.
Nurminen sanoo kaikkien aikojen ensimmäisten maakuntavaltuutettujen astuvan suoraan suuriin saappaisiin.
– Vastuunkantajat huolehtivat noin kahden miljardin talousarviosta. Rahojen on riitettävä koko laajan palvelutarjonnan toteuttamiseen 23 kuntaa käsittävässä maakunnassa. Rahoitus tulee valtiolta vuosittain. Maakunnan on tultava toimeen kyseisellä rahasummalla. Lisärahoitusta ei tule, kun tavoitteena on kustannusten säästö, hän painottaa.
Nurmisen mukaan kaikki voimavarat on käytettävä ensimetreiltä lähtien tehokkaasti. Vastassa on arki, jossa resurssit osoittautuvat niukoiksi. Mammuttiorganisaation on taivuttava joustavuuteen ja kokonaisuuden optimointiin.
– Päättäjien on turvattava noin 20 000 työntekijän toimintakyky. Itsehallinnollinen maakunta saa palkkalistoilleen eri alojen ammattilaisia 23 kunnasta, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta, Pirkanmaan pelastuslaitoksesta ja Pirkanmaan liitosta, muutosjohtaja korostaa.
– Valtuutetut valmistavat Pirkanmaan toimintaa ohjaavan maakuntastrategian, ja he tekevät vuosittaisen talousarvion. Päätöksentekijät huolehtivat maakunnan asukkailleen antaman palvelulupauksen täyttymisestä, Nurminen teroittaa.
”On oltava aikaa ja tietoa”
– Maakuntavaltuusto ei näpräile pienten yksityiskohtien kimpussa, vaan se päättää isoista asiakokonaisuuksista ja vetää linjaa, Päivi Nurminen luonnehtii.
Hänen mielestään maakuntavaltuutetulla on oltava aikaa vaativan ja erittäin moni-ilmeisen tehtävänsä hoitamiseen.
– Valtuutetun on oltava maakunnan tulevaisuuden näkijä. Hänen on tunnistettava asiayhteyksien vaikutukset kokonaisuuden toimintaan, Nurminen avaa.
– Avaintaito kaikissa maakunnan toimissa on päättäjien kyky kokonaisuuden hallintaan eli taito löytää kulloiseenkin asiaan paras yhteisvaikutteinen lopputulos.
Tässä vaiheessa ei ole vielä päätöstä siitä, saavatko maakuntavaltuutetut palkkaa vai palkkioita toimistaan.
– Maakuntavaltuutettujen ei tarvitse tehdä talkoona vastuunkantamistaan.
Toimintakykyinen valtuusto
Itsehallinnollisen Pirkanmaan maakuntavaltuustossa on 79 paikkaa.
– Esimerkiksi maakunnan pääkaupungin Tampereen kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 jäsentä. Mielestäni tulevan maakuntavaltuuston paikkamäärä on erittäin sopiva noin 512 000 asukkaan alueelle, Päivi Nurminen toteaa.
Muutosjohtaja luottaa siihen, että eri puolueet hankkivat kiinnostavia ja vetovoimaisia kandidaatteja.
– Valtuustosta tulee kokoonpanoltaan kattava ja moniarvoinen, kun maakuntalaiset pääsevät äänestämään taidokkaasti koottujen ehdokasasettelujen eri vaihtoehtoja, hän luottaa.
Nurmisen mielestä myös kansanedustajat ovat tervetulleita maakuntavaltuustoehdokkaiksi.
– Jos parlamentaarikoilla on aikaa ja halua toimia maakuntapoliitikkoina, heillä on työnsä kautta ymmärrys maakunnassa käsiteltävien asioiden laajuudesta, hän pohtii.
Muutosjohtaja herättelee maakuntalaisia siihen, että niin maakuntavaltuutetut kuin maakuntahallituksenkin jäsenet tekevät merkittävää poliittista ohjaustyötä.
Valiokunnat työrukkasina
Pirkanmaan uusi maakunta saa työrukkasikseen modernit valmistelevat valiokunnat, jotka miehitetään pääsääntöisesti maakuntavaltuutetuilla. Myös varavaltuutetut voivat tulla valiokuntalaisiksi.
Päivi Nurmisen mukaan maakuntauudistuksen johtoryhmä ja poliittinen ohjausryhmä miettivät seuraavaksi tarvittavien valiokuntien määrät, niiden jäsenmäärät ja tehtävät.
– Maakuntauudistusta valmisteleva poliittinen ohjausryhmä haluaa, että uusi itsehallinnollinen Pirkanmaa saa käyttöönsä edistykselliset valmistelu-, päätös- ja työskentelytavat, hän kertoo.
Muutosjohtaja painottaa tulevien valiokuntien olevan nimenomaan asioiden valmistelijoita. Niillä ei ole päätösvaltaa.
– Toimintamallimme korostaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen asemaa päätöksentekijänä, hän kiteyttää.
– Malli tuo joustavasti päätöksenteon yhteyteen uusia suoran osallistumisen muotoja.
– Uutta maakuntamme päätöksentekokulttuurissa on nimenomaan se, että poliitikot ovat erittäin tiiviisti mukana jo asioiden valmistelussa. Olennaista on luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistoiminnan lisääntyminen ja tiivistyminen, Nurminen painottaa.
Valmisteleva valiokunta
- Toimielin, jonka jäsenet lähtökohtaisesi maakuntavaltuutettuja.
- Valiokunnan ratkaisuvalta on luonteeltaan valmistelun ohjaaminen
- Päätösvaltainen toimielin on valtuusto, hallitus ja sen jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä viranhaltijat.
- Valiokunta valmistelee asioita päätettäväksi em. tahoille joilla on ratkaisuvalta.
- Valiokunnat eivät ole sidottuja toimintokokonaisuuteen, vaan voivat olla poikkihallinnollisia ja -toiminnallisia jollain muulla työnjakoperusteella.
Kommentointi on suljettu.