Akaan Seudun pääkirjoituksessa (14.2.) otettiin kantaa pääradan kuntoon, korjauksiin, junien aikatauluihin ja lisäraiteisiin. Aihe on tärkeä ja useammankin artikkelin sekä pääkirjoituksen arvoinen asia. Sitä on pidettävä väsymättä esillä kuntien ja Pirkanmaan edunvalvonnassa. Tuloksia tulee sitkeällä työllä. Siitä on hyvänä esimerkkinä Helsinki–Tampere-moottoritie. Valmista ei tullut hetkessä.
Toijalan rautatieasemalla Akaassa järjestettiin 10.2.2017 performanssi junavuorojen puolesta. Mukana aikataulutalkoissa olivat sekä kansalaiset, kunnan virkamiehet, paikallispoliitikot, Pirkanmaan liitto ja kansanedustajat. Jokaisen rooli oli tärkeä. Aikataulutaistelu oli yksi välivaihe. Lopullisempaan ratkaisuun tarvitaan suurempia päätöksiä. Tähän viitattiin aiheellisesti pääkirjoituksessa. Raidekapasiteettia tarvitaan lisää.
Helsinki-Tampere-raideyhteys on Suomen vilkkain. Vuoden 2015 aikana tuota väliä matkustettiin 4,3 miljoonaa kertaa. Matkustajia on välillä jopa nelinkertainen määrä Helsinki–Turku-väliin verrattuna. Vilkkaus aiheuttaa myös häiriöherkkyyttä, joka heijastuu viiveinä useammalle junavuorolle. Sen on valitettavasti moni väliä matkustanut joutunut kokemaan.
Päärataan investoiminen tuo suurimmat kansantaloudellisen vaikuttavuuden. Helsinki–Tampere-välin nopeuttaminen palvelee useaa maakuntaa. Etu heijastuu Seinäjoelle ja Ouluun aina Lappia myöden. Samoin siitä hyötyvät Tampereen kautta Helsinkiin liikkuvat jyväskyläläiset, porilaiset ja vaasalaiset.
Vuonna 2012 valmistui aluevaraussuunnitelma ja edelleen vuonna 2017 hyväksyttiin maakuntakaava, jossa maankäytön tarve raiteille on huomioitu. Liikenneviraston tarveselvitys on parhaillaan valmisteilla, jossa tutkitaan eri vaihtoehtoja raidekapasiteetin lisäämiseksi. Se valmistunee maalis-huhtikuussa 2018. Lienee selvää jo tässä vaiheessa, että muutaman ohituspaikan lisääminen ei riitä. Tarvitaan pääkirjoituksessa mainittuja lisäraiteita. Toiveissa kuitenkin on, että raidekapasiteetin lisääminen välillä Helsinki–Riihimäki etenee jo tällä vaalikaudella.
Tarveselvityksen pohjalta voidaan edetä konkreettiseen tavoitteeseen. Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava suunnitteluraha lisäraiteiden rakentamiselle sekä vahva kirjaus rakentamisesta välille Riihimäki–Tampere. Aikajänne isoissa investoinneissa on usein yhtä vaalikautta pidempi.
Helsinki–Tampere-junayhteyden kehittämien ei ole vain liikennepolitiikkaa. Asialla on myös vahva yhteys asuntopolitiikkaan ja ympäristötavoitteisiin. Helsinkiin suuntautunut muuttoliike ja väkiluvun kasvu ovat nostaneet pääkaupunkiseudun asunto- ja vuokrahinnat kipurajalle. Yritysten näkökulmasta se vaikeuttaa rekrytointeja ja hidastaa talouden dynamiikkaa. Pääkaupunkiseudulla asuvat joutuvat käyttämään kohtuuttoman suuren osan tuloistaan asumiseen. Nopea junayhteys mahdollistaa yhtenäisen työssäkäyntialueen luomisen Helsingin ja Tampereen välille. Ilman lisäraiteita pysähdyksiä ja aikatauluja ei saada toimiviksi esimerkiksi akaalaisten näkökulmasta.
Raideliikenteen kehittäminen auttaa Suomea saavuttamaan ne kansainväliset päästötavoitteet, joihin olemme sitoutuneet. Taakanjakosektorimme merkittävin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. On selvää, että tavoitteiden saavuttamiseksi investoinnit rautatieliikenteeseen ovat välttämättömiä.
Kaikkeen edellä viitaten voimme vakuuttaa, että omalta osalta teemme parhaamme junaliikenteen puolesta. Henki on myös sen suuntainen, että yhteistyö sujuu kaikkien osallisten suuntaan jouhevasti. Paraneva talous auttaa vaadittavan investoinnin rahoituksen löytämisessä. Vielä täytyy hetki odottaa.
Kansanedustajat
Pauli Kiuru (kok)
Arto Satonen (kok)
