Akaalainen Eero Harju on kirjoittanut romaanin Pirtukeisari, jonka tapahtumat sijoittuvat kieltolain aikaan vuosille 1919–1932. Kun Suomessa ei saanut myydä eikä valmistaa alkoholia, sitä alettiin salakuljettaa suuria määriä ulkomailta. Siihen ryhtyy myös kirjan päähenkilö Jalmari Sauro.
Jalmarin tie on kulkenut Akaasta Helsinkiin satamatöihin. Pirtukaupan pariin ajauduttuaan hän kohoaa vähitellen alan miesten joukossa menestyväksi pirtukeisariksi.
Jalmari tuo pirtulasteja laivalla Saksasta ja Virosta Länsi-Uudenmaan pirturannikolle. Kotimaassa bisnekset ulottuvat myös vanhalle kotiseudulle.
Jalmarilta kaupanteko sujuu, mutta kiinnijäämisen riski kasvaa bisnesten laajentuessa ja poliisin ja tullin tehostaessa toimintaansa.
Myös Jalmari saa kokea virkavallan puuttumisen. Läheltä piti -tilanteista Jalmari selviää oveluudella ja tehokkaan autonsa ja veneensä ansiosta. Virkavallan luotisateeseen joutuu myös pirtunhakureissulle Saksaan tulkiksi mukaan lähtenyt Raakel-vaimo.
Jalmari itsekään ei kaihda kovia otteita, kun on syytä epäillä liikekumppaneiden tai kollegoiden luotettavuutta.
Jonkinlaisia sankareita
Eero Harju kiinnostui kieltolaista ja pirtukaupasta kuultuaan vanhemmiltaan ja kyläläisiltä tarinoita aiheesta.
– Äiti oli pariin otteeseen sellaisen henkilön palveluksessa, jonka kerrottiin harrastaneen tällaista kauppaa, Harju selittää.
Kirjaa varten Harju luki maakunta-arkistossa kieltolain aikaisia oikeuden pöytäkirjoja ja kävi läpi vanhoja sanomalehtiä. Luetun perusteella Harjulle syntyi kuva ajasta, jolloin ihmishenki ei ollut kallis.
– Aika voidaan rinnastaa tämän päivän huumekeisareihin. Huume se on alkoholikin.
Harjun mukaan varovaisuus, pelottelu ja lahjonta olivat pirtukaupan menestystekijöitä.
– Asiaa auttoi se, että suurin osa kansasta ei pitänyt pirtutrokareita rikollisina vaan jonkinlaisina sankareina. Poliisi oli voimaton, koska ilmiantoja ja hyviä vihjeitä ei kauheasti tullut.
Jalmarin tarina jatkuu
Eero Harju aikoo kirjoittaa Jalmarin tarinasta trilogian, jonka toinen osa on jo viimeistelyä vaille valmis. Pirtukeisari-kirjassa Jalmari miettii kieltolain kumoamisen jälkeen maapaikan ostamista. Trilogian toinen osa käsittelee elämää maatilalla ja kyläyhteisön vaiheita talvisodan syttymiseen asti ja kolmas osa sota-aikaa. Tarina päättyy vuoteen 1952 Jalmarin kuolemaan.
Harju paljastaa, että pirturahoilla rikastunut Jalmari ostaa maatilan kuvitteellisesta Soitilan kylästä ja tarinassa liikutaan Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla. Harju toivoo trilogian toisen osan olevan kansissa keväällä tai viimeistään ensi syksynä.
Lontilassa asuva 72-vuotias Eero Harju on tehnyt työuransa pääasiassa VR:n palveluksessa. Eläkkeelle hän jäi vaihtotyönjohtajan tehtävästä.
Harju on eläkkeelle jäätyään opiskellut kirjoittamista kansalaisopiston kirjoittajaryhmissä. Kirjoittamisen perusopinnot hän suoritti 2005–2006 Jyväskylän yliopistossa. Sen jälkeen hän on osallistunut Hämeen kesäyliopiston luovan kirjoittamisen kursseille.
– Kesäyliopiston työpajat ovat olleet iso selkänoja kirjoittamiselle, koska sieltä tulee raakaa palautetta. Mitään ei kaunistella, Harju toteaa.
Harjun novelleja on julkaistu antologioissa, mutta Pirtukeisari on hänen ensimmäinen romaaninsa. Harju on tehnyt myös laulujen sanoituksia ja kiertänyt 1970–80-luvuilla 25 vuotta orkesterin mukana tanssilavoja.
Pirtukeisari-kirjaa voi lainata Akaan kirjastoista ja ostaa Eero Harjulta ja verkkokaupoista.
