Torstaina 14. marraskuuta Viialan Palokärkeen kokoontui kolmisenkymmentä akaalaisten koulujen opettajaa pohtimaan ajattelutaitoja ja niiden opettamista oppilaille. Kyseessä oli Opetushallituksen rahoittamaan Digiajan ajattelijat -hankkeeseen liittyvä koulutus, jonka vetäjinä toimivat ohjaava opettaja Vili Kurkela Viialan yhtenäiskoulusta ja hankkeen pääkouluttaja Päivi Nilivaara Innoline Oy:stä. Akaan lisäksi hankkeessa ovat mukana Lappeenranta ja Liperi.
Päivi Nilivaaran mukaan koulussa on perinteisesti painotettu tietoa ja sen muistamista. Ajattelutaidoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyä ja sitä miten tietoa ymmärretään.
– Ajattelu on esimerkiksi vertailua, luokittelua, analysointia, pilkkomista ja kokonaisuuksien hahmottamista, Päivi Nilivaara kertoo.
Nilivaara toteaa, että hankkeen tarkoituksena on opettaa oppilaita analysoimaan, pohtimaan ja päättelemään asioita syvällisesti sen sijaan, että oppilas hyppäisi nopeisiin johtopäätöksiin, jotka usein voivat olla virheellisiä.
– Yhteiskunnassa tarvitaan näitä taitoja. Maailma muuttuu ja tiedon määrä on valtava, eikä sitä kaikkea pysty hallitsemaan. Esimerkiksi taito arvioida tiedon oikeellisuutta ja hyödyllisyyttä on tärkeä, Nilivaara sanoo.
Aikaisemmin opetussuunnitelmassa oletettiin, että oppilaan ajattelu kehittyy sitä mukaa kun sisältöjä opitaan. Nilivaaran mukaan tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näin ei ole käynyt.
– Abstraktiin ajatteluun, eli päätelmien tekemiseen ja käsitteellisellä tasolla ajattelemiseen pystyy kolmannes peruskoulun päättäneistä, Nilivaara toteaa.
Ajattelutaito tulee nimetä
Vili Kurkelan mukaan hankkeen puitteissa ajattelutaitoja opetetaan oppiaineiden sisältöjen kautta normaalin koulunkäynnin yhteydessä.
– Tärkeintä on se, että oppilaiden ajattelu tulee havaittavaksi ja heidän ajatteluaan arvostetaan. Ajattelutaito tulee nimetä. Jos oppilas esimerkiksi vertailee ja päätyy oikeaan vastaukseen, palautteessa tulisi kertoa, että taitavasti verrattu. Palaute siis koskee ajattelutaitoa, eikä niinkään oikeaa vastausta, Vili Kurkela selventää.
Oppilaiden ajattelun tekeminen havaittavaksi ja ajattelun arvostaminen ovat kaksi viidestä prinsiipistä, jotka koulutukseen osallistuvat opettajat ovat ottaneet omikseen. Loput ovat ajan antaminen ajattelulle, oppiaineiden sisältöjen ottaminen ajattelun aineksiksi ja ajattelutaitojen nimeäminen.
– Kun ihminen pystyy nimeämään ajattelutaitoja, esimerkiksi syy-seuraussuhteiden pohtimisen, hän pystyy säätelemään ja käyttämään niitä, Nilivaara kertoo.
Enemmän aikaa ajatteluun
Ensimmäisen luokan opettaja Anne Huopainen Viialan yhtenäiskoulusta haluaisi omassa työssään antaa oppilaille enemmän aikaa ajatteluun.
– Helposti työ menee sellaiseksi, että minä puhun ja kerron. Lapset joko ajattelevat tai eivät. Haluan antaa heille mahdollisuuden prosessoida asioita, se tosin vaatii aikaa, Anne Huopainen toteaa.
Huopaisen mukaan koulutuksen myötä hänen oma tapansa sanoa asioita oppilaille on muuttunut konkreettisesti.
– Enää ei tule sanottua oppilaalle, että ajattelepa nyt uudelleen. Täytyy sanoa täsmällisemmin mitä haluan oppilaalta, hänen ajatteluaan täytyy ohjata haluttuun suuntaan, Huopainen sanoo.
Huopaiselle tuli vastaan konkreettinen esimerkki oppilaiden ajattelutaitojen kehittymisestä jokin aika sitten hänen pitämällään matematiikan tunnilla. Tunnin aiheena oli yhtä suuri kuin -merkin merkitys. Oppilaille ei tuottanut hankaluuksia laskea laskua 2 +3 = 5, mutta kun yhtä suuri kuin -merkin molemmin puolin asetettiin kaksi laskutehtävää, esimerkiksi 2 + 3 = 4 + ?, alkoi merkin ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Oppilaiden mietittyä asiaa rauhassa, alkoi vastauksia kuitenkin tulla: 2 + 3 = 7 – 2, 2 + 3 = 100 – 95 ja niin edelleen.
– En ollut suunnitellut sitä, mihin tehtävä lähti. Emme olleet käsitelleet numeroita kuin viiteen mutta ne, joilla oli ymmärrystä luvuista pidemmälle, alkoivat itse ajatella mitä kaikkea voi tarkoittaa luku viisi, Huopainen kuvailee.
