Sunnuntaina 15.10. vietetään Tarttistoria 25-vuotisjuhlan merkeissä. Toritapahtumassa kävijöille on tarjolla kahvia ja kakkua ja tarttislaiset pukeutuvat tavallista juhlavammin.
Tarttis-maaseututori sai alkunsa syksyllä 1992, kun saarioispuolelaiset maaseutuyrittäjät ja käsityöläiset päättivät järjestää maalaistoritapahtuman Sääksmäen maatalousoppilaitoksella. Myynnissä oli tyypillisiä maalaistuotteita kuten jauhoja, munia, marjoja, leivonnaisia ja käsitöitä.
Tapahtuman avasi professori Kari Suomalainen, joka leikkasi paalinarusta solmitun nauhan ja julisti Maalaistorin avatuksi sanoilla ”Tutti Frutti”.
Tori pidettiin seuraavana keväänä niin ikään Päivölän mäellä, mutta uutta myyntipaikkaa mietittiin jo talven aikana, kun tiedossa oli maatalousoppilaitoksen lakkauttaminen. Uudeksi toripaikaksi tarjottiin Tarttilan koulun tiloja. Valinta oli oikeaan osunut ja niissä tiloissa ja pihamaalla tori on toiminut siitä lähtien.
Tarttis tehdä jotain
Tori tarvitsi myös nimen. Se löytyi ajan hengen mukaisesta lausahduksesta: ”Tarttis tehdä jotakin”. Samalla se vihjaa missä ollaan, Tarttilassa. Tarttis-torin logon suunnitteli taiteilija Klaus Kalima.
Tarttis-maaseututoritapahtumia on nykyisin seitsemän vuodessa. Vakituisia myyjiä on 16–18, heistä perustajajäseniä kaksi ja yksi myyjistä on ollut mukana vuodesta 1993.
– Vakituisista myyjistä on saarioispuolelaisia noin kolmannes, loput Akaasta, Hämeenlinnasta ja Valkeakoskelta. Periaatteessa Tarttiksella on tarjolla ja myydään paikallisia tuotteita, mutta vierailijoita otetaan myymään kysynnän ja tuotteiden mukaan torikokouksen päätöksellä. Jokainen myyjä toimii itsenäisenä yrittäjänä ja maksaa pöytämaksun. Tarttistori maksaa koulun tilojen käytöstä vuokraa Valkeakosken kaupungille, kertoo alusta alkaen mukana ollut Sointu Simola.
Tarttis-torien lisäksi tarttislaiset ovat jo 23 vuonna järjestäneet kesätapahtumana Vihtavestivaalit, vierailleet myyntitiskeineen kahdesti vuodessa Koskikaran liikekeskuksessa ja osallistuneet Voipaalan Wanhan-Ajan markkinoille.
Tuotekehittely on tärkeää
Tarttistorilaiset pitävät kiinni siitä, että myytävät tuotteet ovat hyvälaatuisia ja myyjät sitoutuneita toritoimintaan. Torin kehittäminen on esillä lähes kaikissa tarttislaisten kokoontumisissa.
– Otamme mieluusti mukaan uusia tuotteita ja innovaatioita. Olemmekin saaneet torille kiitettävän monipuolista tarjontaa varsinkin erilaisilta käsityöläisiltä. Näitten vuosien kuluessa olemme kasvaneet tarttistorilaisiksi niin, että olemme pystyneet kehittymään ja pitäneet torin toiminnassa neljänneksen Suomen itsenäisyyden ajasta, toteaa Sointu Simola.
