Kirjamies jatkaa Hietastentien kirpputoria

Hietaskirppiksen kellarissa avautuu kirjaihmisen paratiisi. Olavi Kivipensas arvioi, että kellarissa on 10 000–15 000 nidettä. Yhden myyjän ei ole mahdollista pitää kellaria auki asiakkaille, joten kirjakellariin pääsee vain Olavi Kivipensaan ollessa paikalla. Kädessään Kivipensaalla on Vesilahden historia, jota hän pitää antikvariaattisesti mielenkiintoisena.

Hietsun kirppis avasi ovensa omistajavaihdoksen jälkeen uudistuneena ja Hietaskirppikseksi nimettynä edellisellä viikolla 6.6. Hietastentiellä sijaitsevan kirpputorin omistaa nyt Pohjanmaan Kirjatukku Oy. Yrityksen nimestä huolimatta taustalla toimii pitkään Toijalassa vaikuttanut Olavi Kivipensas ja myyjänä kirpputorilla työskentelee hänen lapsenlapsensa Janika Kivipensas, joka on syntyperäinen toijalalainen.

– Ostin kirpputorin siksi, että Janika on ollut halukas yrittämään tätä työtä, Janikan vaari, Olavi kertoo.

– Tämä on ollut ihan mukavaa, erilaista. Tykkään tehdä töitä ja olen melkein aina ollut asiakaspalvelualalla. Tässä hommassa on tärkeintä asiakkaiden luottamus. Jos ei ole luottamusta, ei tule pöytävarauksia, 21-vuotias Janika miettii.

Nuoresta iästään huolimatta Janikalla on jo paljon työkokemusta, sillä hän on aloittanut jo pienenä vaarinsa kanssa kulkemisen kirjamessuilla ja auttanut kirjakaupassa. Lisäksi vaarilla on aiemmin ollut 20 hevosen talli, jossa lapsenlapselle myös riitti työtä. Hietaskirppiksellä Janika on vastuullisena myyjänä ja se on hänelle uutta.

Olavi Kivipensas on myynyt vanhoja kirjoja kaikkiaan 51 vuotta. Toijalassa hän piti Valtatiellä apteekin vieressä antikvariaattia vuosina 1987–1999.

Hietastentien kirpputori on kokenut ison muutoksen uuden omistajan myötä. Huonekaluja ei enää myydä, vaan niiden tilalle on tullut muun muassa kirjoja, sarjakuvia, lastentehtäväkirjoja ja ristisanalehtiä.

Uusi omistaja ei aio muuttaa Hietaskirppiksen toimiviksi todettuja systeemejä, joten pöytiä voi varata vanhaan malliin. Sen sijaan pikkuhuone, jossa aiemmin oli myynnissä huonekaluja, sekä kirpputorin vasemman puoleinen pääty on kokenut suuren muutoksen. Kivipensas on korvannut huonekalut ja muutaman kirppispöydän jäännöseräkirjoilla ja lehdillä.

– Näitä jäännöseräkirjoja on vielä 100 lavaa lisää Laihialla, Kivipensas kertoo viitaten nykyiseen kotipaikkakuntaansa.

Surullinen historia

Hietsun kirpputori on ollut Olavi Kivipensaalle tuttu paikka jo vuosien ajan, sillä hänen kaverinsa Ari-Pekka Pakala pyöritti sitä vielä viisi vuotta sitten. Kivipensas tunsi Pakalan parinkymmenen vuoden ajan. Alkujaan Pakala oli hänen kirjakauppansa asiakas, Bridge-pelikaveri ja myös työntekijä samaisessa Valkeakoskella sijainneessa kirjakaupassa. Sittemmin Pakala osti Kivipensaalta kirjakaupan ja aloitti yrittäjänä myös Hietsun kirppiksellä.

– Ari-Pekka ehti pyörittää tätä ehkä yhdeksän vuotta, ja sai kellarin kirjakaupan viittä vaille valmiiksi, kunnes kuoli aivoverenvuotoon. Se oli todella surullinen juttu, Kivipensas muistelee.

Nyt kellarin kirjakauppa on jälleen herättänyt ihmisissä kiinnostusta, kun siellä on havaittu liikehdintää. Kivipensas kertoo kellarissa olevan kiinnostavia ja arvokkaitakin kirjoja, joista hän on poiminut parhaimmat yläkerran vitriiniin. Tällainen on muun muassa Pentti Kaskipuron Grafiikkaa, joka sisältää Taidelehden 1962 vuosikerran.

– Valitettavasti kellariin ei voi päästää asiakkaita yksinään ihan heidän turvallisuutensa vuoksi, Kivipensas kertoo selittäen, että kellari on niin täynnä, että sinne on raivattava tilaa.

– Kun olen paikalla, niin sinne saa tulla. Ja jos asiakas tietää, mitä haluaa, niin listan perusteella voi saada mahdollisesti mitä vain.

Olavi Kivipensas tulee olemaan Hietaskirppiksellä mahdollisuuksiensa mukaan. Realistisesti se ei ole kovin usein, kun kotipaikka on Etelä-Pohjanmaalla.

Kellarin kirjavalikoima päivitykseen

Nyt Kivipensailla on suunnitelmissa siivota ja järjestellä kirjakellari parempaan kuntoon. Osa kirjoista joutuu kaatopaikalle, sillä se on Olavi Kivipensaan mukaan halvinta, vaikkakin surullista. Tarkoituksena on supistaa ja ajanmukaistaa kirjavalikoimaa ihmisiä kiinnostavaksi.

Kivipensas toivoo, että ihmiset lukisivat kirjoja, sillä niiden mukana ”saa elää monta elämää”.

– Kirjat ovat hienoja ja upeita. Mulla ei ole mitään Whatsappia ja muita nykyaikaisia ohjelmia vastaan, mutta suosittelisin lukemaan kirjojakin, Kivipensas kannustaa.

Hän itse löysi nuorena tiensä kirjojen pariin aloittamalla Tarzaneista. Hänellä oli usein 5–10 kirjaa kesken, mutta nykyisin Kivipensas on rauhoittunut kirjojen määrän suhteen. Nykyään lukemisto on elämäkertoja ja historiaa. Kaikkien aikojen suosikkikirjakseen hän nimeää Mika Waltarin Mikael Karvajalan.

Janika Kivipensas lukee vähemmän, mutta tekee sitäkin enemmän numeropelejä, kuten sudokuja.