Hirvialhon koulun henkilökunta vastasi maaliskuussa 2015 Työterveyslaitoksen (TTL) sisäilmastokyselyyn. Vastausten perusteella TTL:n asiantuntijat pitivät todennäköisenä, että koulussa on lievä sisäilmasto-ongelma. Lisäksi lausunnossa todettiin, että kyselyyn osallistuneiden oireiden perusteella rakennuksessa saattaa olla paikallinen kosteus- ja mikrobivaurio ja että tarvittaessa sisäilmaongelman selvittelyä tulee jatkaa rakennetutkimuksin sisäilma-asiantuntijan avulla. Sivistys- ja tekninen toimi totesi tuolloin lisäselvittelyt turhiksi.
Helmikuussa 2017 Hirvialhon tilannetta ei pidetty kovin ongelmallisena henkilökunnan osalta, ja yleiselläkin tasolla sisäilmaongelmien katsottiin jopa helpottuneen (Sisäilmatyöryhmän muistio 2.2.2017). Kuitenkin jo toukokuun lopulla professori Tuula Putus totesi Hirvialhon koulusta tekemässään riskiarvioinnissa, että oppilaisiin ja opettajiin kohdistuva terveysriski on merkittävä.
Putus perusti arvionsa Hirvialhon koulusta tehtyihin rakenneteknisiin tutkimuksiin, mikrobiologisten näytteiden tuloksiin sekä oppilaille ja henkilökunnalle tekemäänsä oirekyselyn. Hän kirjoittaa mm. seuraavaa: ”Tarkastuskäynnillä totesin tyypillisen mikrobiperäisen hajun eräissä koulun tiloissa sekä olen havainnut riskirakenteita rakennuksen ulkoseinissä. Rakenneteknisissä tarkastuksissa on todettu mikrobikasvustoon viittaavia olosuhteita rakennuksen alapohjassa ja perustuksissa.
Otetuista kuudesta näytteestä viidessä on todettu merkittävä mikrobikasvu, joka viittaa kosteusvaurioon. […] Kokonaisuutena terveysriski on tasolla merkittävä. Vaurioiden laajuuden arviointi edellyttää lisätutkimuksia ja lisänäytteenottoa, minkä jälkeen voidaan ryhtyä korjauksiin.”
Allekirjoittaneet eivät ole vielä saaneet käyttöönsä Putuksen omassa arvioinnissaan hyödyntämiä rakennetutkimuksia tai tietoa, mistä materiaalinäytteet on otettu. Rakennetutkimuksen näytteenottopaikat määriteltiin homekoirien tekemien merkkausten perusteella, vaikka homekoiratutkimukset eivät ole virallisesti hyväksytty tutkimusmenetelmä. Myös Putuksen antama ohjeistus sivuutettiin, sillä rakenteista ei otettu lisänäytteitä asiantuntevan ja korjaussuunnitteluun perehtyneen ammattilaisen arvioimien riskikohteiden ja -rakenteiden perusteella.
Lisätutkimustarve oli kuitenkin ilmeinen, mutta uusien rakennenäytteiden ja perusteellisemman kosteusteknisen kuntotutkimuksen teetättämisen sijaan tekninen toimi valitsi tutkimusmenetelmäksi toksisuusmittaukset. Nyt tulokset näyttivätkin paljon lohdullisemmilta, mikä ei olekaan ihme, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut seuraavaa:
”Toksiinien esiintymisestä sisäympäristöissä on hyvin vähän tietoa ja havaitut pitoisuudet ovat yleensä olleet hyvin matalia. […] Toistaiseksi ei tiedetä, millaiset sisäilman mikrobitoksiinimäärät ovat epätavanomaisia ja terveydelle haitallisia. Näin ollen toksiinimäärityksiä ei voida käyttää terveyshaitan arvioimiseen. […] Huonepölyn toksisuutta mittaamalla ei voida varmuudella tunnistaa tai luokitella kosteusvaurioituneita rakennuksia eikä toksisuuden arviointimenetelmiä pidä käyttää rakennusten terveyshaitan arvioinnissa tai kosteusvaurioituneiden rakennusten korjausten kiireellisyyden määrittelyssä. Viranomaisten hyväksymää menetelmää huonepölyn toksisuuden mittaamiseksi ei vielä ole olemassa (helmikuussa 2016).”
Hirvialhon koulussa on monia rakennuksen rakentamisajankohdalle tyypillisiä ongelmia, joita ei ilmeisesti ole onnistuttu vuonna 2007 valmistuneessa peruskorjauksessa ratkaisemaan ja joita ei tämän kirjelmän allekirjoittaneiden mielestä oteta myöskään riittävästi huomioon kaupungin palkkaamien ulkopuolisten konsulttien DI Kari Immosen (Clavis Consulting) ja RTA Raimo Lajusen (Taloterveys Lajunen Oy) esittämissä ratkaisuissa. Koulurakennuksen eri rakenneosissa mahdollisesti olevia vaurioita ei ole myöskään kartoitettu riittävässä laajuudessa, ja osa esitetyistä korjaustoimenpiteistä herättää kysymyksiä.
Esitämme, että Hirvialhon koulurakennuksen sisäilmaongelman korjaamiseksi tulee ottaa huomioon mm. seuraavat tutkimus- ja korjaustarpeet:
- Sadevesijärjestelmä
Hirvialhon koulurakennuksen ongelmana on mm. puutteellinen sadevesijärjestelmä. Esimerkiksi viime vuoden elo-syyskuussa sadevedet tulvivat sisään kellarikerroksen tiloihin kahdesti. Sadevesien hallintaan liittyvät ongelmat tulee korjata viipymättä, sillä yksittäinenkin sadevesivahinko kastelee ja vaurioittaa rakenteita nopeasti. Lisäksi tulee selvittää koulun sadevedet vastaanottavan verkoston kapasiteetti, sillä kaupunkien vanhat hulevesiviemärit ovat usein mitoitukseltaan liian pieniä etenkin rankkasateella.
- Alapohja/kellaritilat
Vuonna 2016 kellarikerroksessa jouduttiin sadevesivaurion takia tekemään laajalla alueella purku- ja kuivatustöitä. Purkutöiden jälkeen kostuneet rakenteet kuivattiin koneellisesti ja lopuksi rakenteet puhdistettiin ja ilmeisesti myös desinfioitiin. Kyseiset korjaustoimenpiteet raportoitiin, ja rakenteiden todettiin olevan mm. teknisen työn luokan osalta kuivat. Raportissa ei kuitenkaan otettu kantaa kellarin seinän eristetilan villan kuntoon.
On oletettavaa, että rankkasateet ovat aiheuttaneet kellaritiloissa vaurioita ennenkin. Hirvialhon koulun kellarin seinärakenne on – ainakin teknisen työn luokan osalta – rakentamisajalleen tyypillinen riskirakenne (betoninen ulkokuori/villaeriste/tiilimuuraus). Perusmuurin kosteusrasitusta saattaa pahentaa paitsi toimimaton sadevesien ohjaus myös puutteellinen salaojitus. Lisäksi kellarin seinien lämmöneristeet ovat voineet mikrobivaurioitua myös siksi, että sokkelia vasten olevaan villaan saattaa maaperän kylmyyden takia muodostua kesäaikaan kastepiste.
On aiheellista epäillä, että kellarikerroksen seinärakenteissa on paikka paikoin erittäin pahoin kosteusvaurioituneita eristevilloja. Tähän viittaa myös jo edellä mainittu Putuksen tekemä riskiarviointi. Perusmuurin rakenne ja kunto sekä kellarin ulkoseinärakenteen kosteuserityksen toimivuus on ehdottomasti tutkittava koko koulurakennuksesta.
Kaupunkia konsultoivat Immonen ja Lajunen eivät ota selkeästi kantaa kellaritilojen ulkoseinärakenteeseen tai kuntoon. 24.5.2017 päivätyssä muistiossa he toteavat vain, että ”[m]yös ulkoseinät tarkastamatta” ja että ”[t]eknisen työn luokkatila-alue: runsaasti mikrobilähteitä. Näiden tilojen paikkaaminen ei tunnu järkevältä.”
Tämä konsulttien mainitsema teknisen työn luokka on siis se sama, jota kuivateltiin syksyllä 2016 sadevesivaurion jäljiltä. Kellarin maanvastaisista ulkoseinärakenteista tai perusmuurin kunnon kartoittamisesta rakennenäyttein konsultit eivät lausuneet mitään. THL on kuitenkin yksiselitteisesti linjannut, että mikrobivaurioituneet rakenteet tulisi aina korjata; Hirvialhon koulussa mm. teknisen työn luokan ongelmat on ajateltu ratkaistavan eristämällä ja ilmanvaihdolla.
2.2.2017 pidetyn sisäilmakokouksen pöytäkirjan perusteella tekninen toimi on todennut lattian alla sijaitsevan kosteuslähteen, ja 24.5.2017 pidetyn sisäilmatyöryhmän muistiossa Immonen toteaa puheenvuorossaan kellarin lattioiden osalta seuraavaa:
– Uusien muovimattojen alla kosteutta, koska lattian alla olevissa tiloissa kosteusarvo korkea pohjavesilähteiden vuoksi.
– Kaikki käytävän matot ja uuden kotitalousluokan matot täytyy vaihtaa.
Kesälle 2017 esitetään siis mattojen vaihtamista, mutta lattioiden alla olevan kosteuslähteen poistamiseksi ei ehdoteta toimenpiteitä. Muovimatot on edellisen kerran uusittu ilmeisesti pari vuotta sitten, ja nyt olisi siis tarkoitus vaihtaa ne uudelleen. Alapohjan rakenne ja syyt betonilaatan kostumiseen tulee ehdottomasti selvittää ennen kuin päätetään jatkotoimista mm. koulurakennuksen kellaritiloissa. Muussa tapauksessa korjauskierre ja väistötilojen tarve tulee olemaan loputon, sillä jos maaperästä nouseva kosteus ei pääse haihtumaan, on seurauksena ajan myötä uusi kosteusvaurio ja oireilua aiheuttava terveyshaitta. Onko mahdollista, että osa henkilökunnan ja oppilaiden oireista johtuu betonilaattaan nousseen maakosteuden aiheuttamista mattoliiman/muovimaton kemiallisista vaurioista ja vaurioita indikoivista VOC-päästöistä? Mikäli kellarin lattian kosteuslähdettä ei poisteta, tulee uuden lattiamateriaalin olla hengittävä.
- Ulkoseinät
Hirvialhon koulun julkisivu on muurattu tiilestä. Tiili on huokoinen materiaali ja sade kastelee tiilen nopeasti. Hirvialhon koulun ulkoseinärakenne on tyypillinen riskirakenne, sillä koulurakennus on rakennettu aikana, jolloin seinärakenteen tiilimuurauksen ja eristeen väliin jätetty tuuletusrako on nykymittapuun mukaan liian pieni. Lisäksi tuuletusrako on saattanut täyttyä laastista heti seinää muurattaessa, jolloin seinärakenteen tuuletus on jo lähtökohtaisesti estynyt, minkä seurauksena eristevilla paitsi kostuu helposti myös tuulettuu/kuivuu äärimmäisen huonosti. Ilman kunnon tuuletusrakoa kastunut villaeriste vaurioituu, ja koneelliseen ilmastointiin yhdistettynä ulkoseinissä mahdollisesti olevat epäpuhtaudet pääsevät leviämään sisäilmaan.
Ulkoseinien kuntoa ei ole käsittääksemme vielä tutkittu, vaikka koulun ulkoseinärakenteen tiedetään olevan riskirakenne. Miksi ulkoseinistä ei oteta näytteitä?
- Vesikatto/yläpohja
Vesikaton ja yläpohjan kunto ei selviä käytettävissämme olleissa dokumenteista. Mikäli vesikatto on vuosien mittaan vuotanut, saattaa yläpohjassa olla kosteusvaurioituneita eristemateriaaleja ja puurakenteita. Lisäksi koulurakennuksen yläpohjarakenteet tulisi tutkia myös siksi, että yläpohjan tuulettuminen on Hirvialhon kaltaisissa rakennuksissa usein puutteellista, mikä käytännössä voi johtaa homeongelmiin yläpohjan lämmöneristeissä.
- Desinfiointi
Luokkatiloja on suunniteltu desinfioitavan kesän 2017 aikana. Esitettyihin desinfiointeihin tulee suhtautua varauksella, sillä biosidit eli desinfioivat kemialliset aineet saattavat nykytietämyksen perusteella vain pahentaa homeongelmaa. Lisäksi herkimmät ihmiset saavat oireita myös desinfiointiaineista, jotka ovat jo itsessään erittäin haitallisia.
Voidaan täysin aiheellisesti kysyä, mitä Hirvialhon koulun kosteusvaurioremonteissa jo käytetyt ja tulevissa mm. luokkiin tehtäviksi suunnitelluissa puhdistustoimenpiteissä käytettävät desinfiointiaineet (tai mahdollinen otsonointi) ovat aiheuttaneet ja tulevat pitkällä aikavälillä aiheuttamaan?
Lopuksi
Putus on suositellut lisätutkimusten tekemistä, mutta sisäilmatyöryhmässä 24.5.2017 on käsitelty vain kesän kuluessa tehtäviä korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimenpiteisiin ollaan siis ryhtymässä, vaikka Hirvialhon koulun eri rakenneosia tai niiden kosteusteknistä toimivuutta ei ole systemaattisesti selvitetty ja vaikka kuntalaisten lisäksi myös asiantuntijat vaativat lisätutkimuksia. Lisäksi monet konsulttina toimivan DI Kari Immosen esittämät toimenpiteet eivät poista koulunrakennuksen riskirakenteisiin liittyviä rakenteellisia ongelmia. Kosmeettiset pintamateriaalien uusimiset, maalaaminen, desinfioiminen tai puolihuolimaton ilmastointikanavien läpivientien tiivistäminen – ts. laastaria ja lateksia -menetelmä – ei tee koulua vielä kuivaksi, terveeksi ja turvalliseksi rakennukseksi henkilöstölle ja oppilaille. Pahimmillaan huonosti suunnitellut ja valvotut korjaustoimenpiteet saattavat johtaa uusiin kosteusvaurioihin ja sisäilmaongelmiin.
Hirvialhon koulu ansaitsee aikalisän, koska
– kosteusvaurioituneita muovimattoja ei kannata vaihtaa uusiin ennen kuin alapohjan kosteustekniset ongelmat pystytään ratkaisemaan asiallisesti.
– salaoja- ja (akuuteimpana erityisesti) sadevesijärjestelmät on saatava kuntoon, jotta kellarikerroksen rakenteet eivät altistu kosteusvaurioille uudelleen ja taas uudelleen.
– kaikki rakenneosat tulee tutkia, ja samalla on myös varmistettava ulkoseinien kunto, jotta koulun kokonaisongelmat saadaan selville.
– desinfiointitoimenpiteiden turvallisuus ja tarve on harkittava uudelleen uusimman tutkimustiedon valossa.
– tiivistämiseen liittyvät ongelmat ja rajoitteet on kartoitettava, sillä tiivistäminen ei ole pitkäikäinen ratkaisu.
– esitetty aikataulu ei ole realistinen, ei varsinkaan kesäloma-aikana. Kahdessa kuukaudessa ei
tehdä asianmukaista kuntotutkimusta, korjaussuunnitelmaa, urakan kilpailutusta ja perusteellista sisäilmaremonttia.
Keskustan koulun epäonnistuneen korjausprosessin tapaan Hirvialhon koulun sisäilmaongelmia ratkotaan nyt itse aiheutetun pakkotahtisen kiireen kera. Tässä olisi ollut koko kevät aikaa teetättää perusteellinen kuntokartoitus, tutkituttaa rakenteet, otattaa materiaalinäytteet ja teetättää yksityiskohtainen korjaussuunnitelma. Voiko lopputulos olla kestävä, kun samaan aikaan sekä tutkitaan, suunnitellaan että hutkitaan. Hirvialhon sisäilmaongelmia käsittelevien asiakirjojen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, ettei koulurakennuksessa tulla kesän mittaan tekemään korjaustoimenpiteitä riittävässä laajuudessa, jotta sisäilmaongelmista päästäisiin eroon. Herää myös kysymys, jätetäänkö tarpeelliset kuntotutkimukset tekemättä, jotta Hirvialhon koulun todellista kuntoa – ja siten koko korjaushankkeen mielekkyyttä ja hintaa – ei jouduta vielä tässä vaiheessa arvioimaan?
SOS Akaa -ryhmän puolesta
Susanna Noki, Elise Kuismanen & Riikka Oinas
