Viialan yläasteen 9-luokkalaiset saivat tänä vuonna yhteiskuntaopin opettajan Kimmo Metsbergin mukaan parhaimmat arvosanat vuosiin valtakunnallisessa taloustietokilpailussa. Tänä vuonna kaikki kolme koulun parasta taloustietäjää sattuivat olemaan samalta luokalta ja kavereita keskenään. Julia Peltomäkeä, Matilda Koposta ja Laura Ikosta yhdistää myös se, että he kaikki seuraavat uutisia. Tytöt arvelevat tämän vaikuttaneen taloustietokilpailussa pärjäämiseen.
– Luen yleensä Aamulehteä aamulla ja uutisia tulee seurattua myös netistä ainakin Ylen sivuilta, Koponen kertoo.
– Mulla on vähän samaa ja olen utelias. Kokeissa jokaiseen kysymykseen on aina pakko yrittää vastata, etten jätä tyhjiä kohtia. Olen kokenut myös, että olen hyvä sepittämään vastauksia kokeissa. Sovellan tietoa niissä, Peltomäki paljastaa saaden opettajansa nauramaan.
– Aika hyviä sepityksiä! En ehkä luonnehtisi vastauksiasi noin, Metsberg sanoo.
Myös Ikonen kertoo, että uutisten seuraaminen kuuluu hänen arkeensa koko perheen voimin. Heillä myös keskustellaan ja väitellään ajankohtaisista asioista kotona.
Akaan Nordean konttorijohtaja Matti Fagerlund, joka edusti kilpailun järjestävää tahoa huomautti, että koskaan ei ole haittaa siitä, että tietää mitä ympärillä tapahtuu. Hän näkee, että taloustietokilpailu pyrkii nimenomaan innostamaan ja lisäämään kiinnostusta aikansa seuraamista kohtaan. Fagerlund kertoi, että kisan järjestäminen on osa Nordean yhteiskuntavastuun ottamista.
Ongelmat yhteiskunnan rakenteissa
Viialan yläasteen Valtakunnallisessa taloustietokilpailussa pärjänneiden kolmen kärki oli selkeä. Kolmella parhaalla osallistujalla oli pistemäärissä vain parin pisteen erot. Parhaimmat pisteet, 40, sai Laura Ikonen.
Metsberg kertoo, että kilpailussa pärjänneet eivät tulleet suurena yllätyksenä, mutta muillakin luokilla olisi ollut potentiaalisia tietäjiä. Tavallisilla oppitunneillakin huomaa oppilaiden tietämyksen tason.
– Tähän kilpailuun ei oikeastaan voi lukea, sillä aiheet käsittelevät yleistä taloustietoa. Kisassa pärjätäkseen pitää olla fiksu. Ihan keskiverto ei tässä pärjää, Metsberg tiivistää.
Kilpailussa oli seitsemän kysymystä, joihin vastaamiseen sai käyttää yhden tunnin. Kaikkien tyttöjen mukaan tunti riitti hyvin. Kysymykset käsittelivät muun muassa Ison-Britanian eroa Euroopan unionista ja sen vaikutuksia suomalaisille, sijoituksien nousun laskemista ja käteisen rahan luopumisen vaikutuksia.
Monivalintatehtävässä tietämystä mitattiin suomalaisen palkansaajan keskimääräisessä kuukausiansionmäärästä (3400 euroa), Suomen vuoden 2015 tärkeimmästä vientimaasta (Saksa) ja tärkeimmästä vientialasta samana vuonna (metsäteollisuus). Viimeinen kysymys käsitteli työttömyyden vähentämistä Suomessa.
Ikosen mielestä tämä tehtävä oli kokeen helpoin. Hänestä ongelmat ovat yhteiskunnan rakenteissa kannustinloukkuineen. Myös uudelleenkoulutukseen ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseen olisi panostettava.
Peltomäellä, Koposella ja Ikosella on jo nyt kaikilla haaveammatti tiedossa, ja se on kaikilla sama: he haluavat lääkäreiksi. Jokainen on kuitenkin suuntaamassa eri lukioihin. Julia Peltomäki menee Akaan lukioon sen sijainnin vuoksi, Matilda Koponen Tampereen Sammon keskuslukioon sen urheilulinjan vuoksi ja Laura Ikonen Tampereen klassilliseen lukioon sen tasokkuuden ja luonnontieteiden painotuksen vuoksi.
