Niin suulaita oltiin torstain Vaalikarnevaaleissa, että ihan kaikki eivät ehtineet sydäntään purkaa. Itseltäni jäi sanomatta pari painavaa sanaa Jaakko Leinoselle. Jaakko oli sitä mieltä, että Akaan autuuden takaa vain jatkuva kasvu, teollistuminen, rakentaminen, touhu ja tohina.
Muistaakseni jatkuvan kasvun tavoittelu kyseenalaistettiin jo 60-luvulla, kun alettiin puhua elintason nostamisen sijaan elämänlaadusta. Miksi Toijalasta pitäisi kasvattaa jokin mini-Tampere, vaikka Akaassa asuu paljon Tampereella työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne nimenomaan asuakseen rauhallisessa maalaismaisemassa, puutarhakaupungissa, omien omenapuitten katveessa. Itsekin aikanaan vaihdoin Mansen tohinan Kylmäkosken hiljaisuuteen, vaikka työmatka piteni.
Väljä asuminen, rauha, luonto ja rannat – ja toivon mukaan toimivat peruspalvelut meitä onnellistuttavat – ei pirunmoinen kiire, kilpailu, tehokkuus ja kasvu kasvun vuoksi. Mikä itseisarvo kasvu on?
Vanha kunnon Tampere on pilannut imagonsa kimmeltävien järvenselkien väliselle kannakselle perustettuna viihtyisänä maisemakaupunkina. Nyt siellä rannat puskee korkeaa kerrostaloa ja pikateitten meteli kattaa kauneimmat maisemat. Tähänkö pitäisi Toijalassakin pyrkiä?
Pirkko Seppi
Kommentointi on suljettu.