Vaalikarnevaaleja vietettiin viime viikon torstaina. Keskustelu oli vilkasta ja monissa asioissa oltiin yhtä mieltä puolueesta riippumatta. Näin tuleekin olla, kun puhutaan yhteisten kaikkia kaupunkilaisia koskevien asioitten hoidosta. Homekoulut toki nousivat pintaan, etenkin Keskustan koulu Viialassa. Hyvä näin, sillä se vaatiikin keskustelua ja ennen kaikkea ripeitä toimenpiteitä.
Yleisön joukosta nousi kuitenkin yksi huoli, joka jäi minua erityisesti vaivaamaan. Lasten ja nuorten pahoinvointi. Akaassa tarjotaan perheille kotipalvelua ja sitä voivat saada lapsiperheet, joiden avuntarve on luonteeltaan tilapäistä ja määräaikaista. Tämä avuntarve voi syntyä vanhemman yllättävän sairastumisen tai muun kriisitilanteen vuoksi. Apua saa myös vanhemman uupuessa tai sairastuttua masennukseen. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat perheet, samoin lasten hoidollinen ja kasvatuksellinen ohjaus ovat kriteereitä tämän palvelun myöntämiseen. Monikkoperheiden vaikeudet, perheen arkirutiinien vahvistaminen ja perheen toimintakyvyn tukeminen muutostilanteissa sekä vanhemman välttämätön asiointi esimerkiksi sairaalassa tai terapiassa käynti oikeuttavat myös tämän avun saantiin.
Resurssointi ei kuitenkaan Akaassa ole riittävä kaikkien avuntarvitsijoiden auttamiseen. Kuitenkin juuri tämän tyyppinen apu vaikeuksissa oleville perheille auttaa perheen lapsia ja nuoria selviytymään arjesta. Tämän palvelun avulla voidaan ongelmiin puuttua varhaisessa vaiheessa ja siten vähentää esimerkiksi huostaanottojen määrää. Huostaanotot ovat aina kunnalle kalliita rahallisesti. Mutta miten huostaanotto vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen? Perheissä on paljon vaikeuksia, päihdeongelmia, mielenterveyden romahtamista, sairautta, työttömyyttä muutamia mainitakseni. Perheille kohdennettua kotiapua tulee lisätä, koska se on inhimillisempää, tuo apua vaikeassa elämäntilanteessa ja tulee taloudellisesti edullisemmaksi.
Peruskoulunsa päättäneitä nuoria, jotka jäävät tyhjän päälle koulun loputtua, on meillä myös luvattoman paljon. Kun muualla Suomessa kuraattorilla on noin 700 oppilasta kontollaan, on Akaassa yhdellä kuraattorilla tuplasti oppilaita huolehdittavanaan. Tässä olisi myös tulevaisuuden satsauksen paikka. Lisäämällä koulukuraattorien määrää, voitaisiin panostaa paremmin niiden nuorten tukemiseen, joiden kohdalla on uhkana jäädä toisen asteen opinnoista paitsi. Yhden syrjäytyneen nuoren hintalapun yhteiskunnalle on arvioitu olevan noin miljoona euroa elinaikanaan. Sillä rahalla palkattaisiin henkilöstöä pitkäksi aikaa tekemään ennalta ehkäisevää työtä ja luomaan nuorille toivoa tulevaisuudesta.
Miten ennalta ehkäisevän työn vaikuttavuutta voisi sitten mitata? Akaan talous täyttää monelta osin kriisikuntakriteerit, joten laadullisten tavoitteiden lisäksi tarvitaan euromääräisiä mittareita. Mittarit tulee laatia yhdessä henkilöstön kanssa ja mittaamisen tarkoitus on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Mittareita ei tarvitse erikseen keksiä ja lisätä siten hallinnollista taakkaa: Esimerkiksi terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä tuottaa mitattavaa ja vertailtavaa tietoa, niin hallinnon kuin perusopetuksenkin näkökulmista. Kun kodinhoidon resursseja lisätään, pystyy kaupungin perhetyö tukemaan paremmin apua tarvitsevia perheitä. Yhtenä tavoitteena tulee olla, että lastensuojelun piirissä olevien perheiden ja lapsien määrää pystytään vähentämään ja avuntarpeen kokonaisaikaa lyhentämään eli raskaiden tukipalveluiden tarvetta pystytään korvaamaan kevyemmillä palveluilla mahdollisuuksien mukaan. Tämä näkyy muun muassa lastensuojelun ostojen kokonaismäärän vähentymisenä.
Ennaltaehkäisevä työ on helppo leimata tehottomuudeksi ongelmien syiden ja seurauksien ollessa tilinpäätösasiakirjoissa eri kohdissa. Lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi tehdään Akaan perhetyössä, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa arvokasta työtä. Perhetyötä tehdään joko ehkäisevänä tai korjaavana työnä eikä ole vaikea arvioida, kumpi on sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto.
Raija Toivonen
Anssi Pahlanen
