Tänä vuonna Akaaseen tehdään uusi kuntastrategia. Kuntastrategia ei ole vain lain määräämä asiakirja, joka koostuu sanoista. Hyvä strategia on ennen kaikkea työkalu, jonka sanomaa tulisi toteuttaa kunnan päätöksenteossa. Strategia tulisi suunnitella ja toteuttaa huolella sillä se antaa suuntaviivat, elinkeinoelämän lisäksi, muullekin kunnan toiminnalle.
Kuntalaisten osallistuminen strategian suunnitteluun avaisi mielestäni uusia näkökulmia sekä antaisi kuntalaisille keinon osallistua kunnan tulevaisuuden suunnitteluun. Tarkoitan osallistumisella todellista vaikuttamista ja avoimissa työpajoissa tapahtuvaa suunnittelutyötä.
Kesäkuussa voimaan tuleva kuntalaki sanoo näin: ”37 §Kuntastrategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.”
Ja edelleen ”38 § Kunnan johtaminen Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.”
Mikä on siis tuo sanahirviö kuntastrategia? Eihän se sana edes sovi suomalaisen kielelle! Mielenkiintokin loppui jo neljännen kirjaimen kohdalla. Ketä tuollainen hömppä kiinnostaa?
Kunnan strategiaa voisi suomeksi kuvailla kunnan pitkäaikaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Se on toimintasuunnitelma, joka on tavoitteellinen ja määrittää kunnalle sen toiminnan suunnan. Kuntastrategia luo kokonaiskuvan kunnan tilanteesta ja tavoitteista. Siinä arvioidaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita kunta mahdollisesti tulee kohtaamaan.
Strategian tarkoituksena on suunnitella tulevaa. Siihen ei tarvita ennustajan taitoja, no ainakaan kovin paljoa, vaan luovuutta ja näkemystä siitä, mihin yhteiskunta ja kyseinen kunta ovat menossa. Strategia on suunnannäyttäjä, joka toimii hyvin tehtynä loistavana työkaluna kunnan päätöksiä tehtäessä ja toimintaa suunniteltaessa.
Hyvää kuntastrategiaa laadittaessa tulee ottaa huomioon kunnan sisäisten toimintojen ja tilanteen lisäksi myös ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat tai tulevat vaikuttamaan kunnan toimintaan. Kuntastrategia on suunnitelma, joka johtaa kuntaa kohti haluttua tulevaisuutta. Kun kunnan tilannetta arvioidaan kriittisesti ja totuuden mukaisesti, on mahdollista huomata kunnan heikkoudet ja vahvuudet. Näiden kartoittaminen ja huomioiminen strategiassa antaa työkaluja erilaisten osa-alueiden työstämiseen. Mikäli kunnassa ei toteuteta strategisesti suunniteltua toimintamallia, toiminnasta tulee kaoottista ja ns. ”tulipalojen sammuttelua”. Tulipaloja sammutellaan, koska asioihin ei ole osattu varautua ja ongelmat ns. kaatuvat niskaan.
Kuntastrategian avulla kuntaa voidaan päämäärätietoisesti kuljettaa haluttuun suuntaan eikä kunnan toiminta ole pelkästään ulkopuolelta tulevaan paineeseen ja muutokseen reagointia. Kuntastrategia antaa myös suuntaviivoja kunnan budjetointiin pitkällä aikavälillä.
Hyvä kuntastrategia on tehty muodoltaan helposti ymmärrettäväksi. Varsinaisen kuntastrategian rinnalle voidaan tehdä erilaisia toteuttamisohjelmia esimerkiksi elinkeinostrategiaa, osallisuusstrategiaa, jossa määritetään kuntalaisten osallistumisen keinot, sekä muita kunnassa tarpeelliseksi nähtäviä ohjelmia. Jos toteuttamisohjelmia päädytään tekemään, tulee niiden olla linjassa varsinaisen kuntastrategian kanssa ja tukea sekä toteuttaa sen tavoitteita. Useimmiten kunnassa kuitenkin riittää yksi hyvä strategia, josta saadaan työkalut samaa linjaa noudattamalla monimuotoisiin ongelmatilanteisiin ja päätösten tueksi.
Hanni Joronen
