Pöytätennis pitää refleksit kunnossa

 

Pöytätennisseura Kylmäkosken Mailaa 1950-luvulla perustamassa ollut Pekka Järvinen on pelannut Monitoimihallilla 21 vuotta. Järvisen pelikaverina Raimo Marsch. Takana pelaavat toinen Pekka Järvinen (selin) parinaan Seppo Ahonen.

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Näin tuumaavat miehet, jotka kokoontuvat maanantai- ja torstaiaamuisin pelaamaan pöytätennistä Toijalan Monitoimihallin juoksusuoralle. Valppaan pöytätennisporukan osanottajille laji on tuttu jo nuoruusvuosilta.

Pelaajat pystyttävät pöydät tulleessaan ja pelien jälkeen ne siirretään kasaan taitettuina takaisin seinän viereen odottamaan seuraavaa kertaa. Pingispöytiä on ollut tähän asti kaksi, mutta Valpas on hankkinut innokkaille pelimiehille äskettäin kolmannen pöydän.

Porukan senioreja ovat tänä vuonna 80 vuotta täyttävät Pekka Järvinen ja Reijo Mäkelä. Mäkelä muistelee aloittaneensa lajin 16-vuotiaana ja Järvinen oli 1950-luvulla perustamassa menestyksekästä pöytätennisseura Kylmäkosken Mailaa.

Monitoimihallilla Järvinen ja Mäkelä ovat pelanneet 21 vuotta, ensin squashkentällä, ja kun tilat otettiin opetuskäyttöön, siirtyivät pingismiehet juoksusuoralle. Peliporukka on vuosien saatossa kasvanut kahdesta miehestä kahdeksaan. Uusiakin pelaajia mahtuu mukaan.

– Refleksit pysyvät pelatessa kunnossa. Siitä on hyötyä, kun ajelee autolla. Pöytätennistä voi pelata vaikka satavuotiaana, jos vaan pysyy pystyssä. Hiki tässä tulee pelkästään siitä, kun näen pöydän, Reijo Mäkelä tuumaa.

Ruoste lähtee mailan varressa

Pöytätennisporukkaan kuuluvat Leo Virtanen (vas.), Aimo Kataja, Risto Nieminen, Seppo Ahonen, Pekka Järvinen, Pekka Järvinen, Reijo Mäkelä ja Raimo Marsch. Pelaajien ikäharukka on 65-vuotiaasta kahdeksankymppiseen.

Porukan kahdesta Pekka Järvisestä nuorempi Pekka Järvinen, 70, oli viime torstaina pelaamassa ensimmäistä kertaa. Järvinen kertoo läiskineensä pingistä poikasena lähes päivittäin, kotona kun oli pingispöytä. Pelaamisesta hän arvioi vierähtäneen 55 vuotta.

– Ei  se kauheasti ole ruosteessa, mitä joskus on kakarana oppinut. Äkkiä se sieltä löytyy,  Järvinen arvioi päästyään pelin alkuun.

71-vuotiaan Aimo Katajan mielestä pöytätennis on hyvää liikuntaa.

– Emme ole pelanneet edes pisteistä, mutta ehkä kuitenkin puolitosissaan, että tulee liikuntaa, Kataja kertoo.

Peliä kunnon mukaan

Viime vuonna Akaan kaupungin vuoden urheilijana palkitsema Leo Virtanen, 70, on menestynyt bocciassa, mutta myös pöytätennis on miehen monivuotinen harrastus. Virtasen mukaan selkä pysyy kunnossa pelaamalla.

– Pöytätennis sopii minulle, kun on tätä ulottuvaisuutta. Mutta äkkinäiset liikkeet täytyy unohtaa ja pelata kunnon mukaan, Virtanen kertoo.

Peliporukan nuorin, Kylmäkosken Mailan kasvatti Risto Nieminen, 65, sanoo pöytätenniksen suosion kasvaneen Suomen olympiahistorian ensimmäisen pöytätennispelaajan Benedek ”Pentti” Oláhin myötä. Nieminen aloitti pöytätenniksen uudelleen viime maaliskuussa 25 vuoden tauon jälkeen.

– Kunto on kyllä noussut. Senkin on jo huomannut, että nuorena hankitut taidot ovat vielä muistissa, Nieminen tuumaa.

Pekka Järvinen tuli verestämään vanhoja taitoja viime torstaina Monitoimihallin juoksusuoralle.
Raimo Marsch on pelannut pöytätennistä aikanaan 27Toijalan Urheilijoissa.
Pöytätennis sopii Leo Virtasen selälle.