Kalvolan seurakunta on 2800 jäsenen yhteisö. Paremmin alue tunnetaan Iittalana, jossa on lasiteollisuutta ja kuulu Lasimäki turistirysineen. Vuoteen 2009 Kalvola oli itsenäinen kunta, nyt alue on osa Hämeenlinnan kaupunkia.
Kunnan mentyä seurakunnan rooli on korostunut paitsi hengellisenä yhteisönä myös kotiseutuna. Uusi kirkkoherra Kalle Roine pitää tärkeänä, että kalvolalaisuus säilyy. Vaikka seurakunta on osa Hämeenlinnan seurakuntayhtymää, sillä on papin lisäksi muitakin omia työntekijöitä. Olennainen osa kotiseutua ovat myös kirkko, hautausmaa ja seurakuntatalo.
Laajan Kalvolan alueelta osa asioi Toijalan taajamassa, suurin osa Tiiriössä ja Hämeenlinnassa. Akaan ja Hämeenlinnan rajalla vaihtuu maakuntakin. Vanha Toijala oli paikkakunta, joka osaksi suuntautui Hämeenlinnaan. Vaikuttiko siihen vaalipiirijako vai läänin pääkaupungin asema, mutta täällä toimii edelleen yhteisöjä, joiden piirijärjestö toimii Hämeenlinnassa. Jo Viialassa on kaikki toisin.
Akaassa kipuillaan edelleen akaalaisuudesta, vaikka ensimmäisestä kuntaliitoksesta on jo kymmenen vuotta. Hirsikangas on edelleen monelle henkinen raja. Ja taitaa olla niinkin, että Sontulan peltomaisemassakaan ei tule Akaa ensimmäiseksi mieleen.
Jokainen on jostakin kotoisin ja kotipaikka ei katoa kuntaliitoksissa mihinkään. Akaassa toimivat kotiseutuseurat pitävät oikealla tavalla huolen, että Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan arvokkaat asiat säilyvät. Itse asiassa aito akaalaisuus syntyy voimakkaan historian puolustamisesta.
Mutta nurkkapatriotismia kotiseuturakkauskaan ei saa olla. Akaa on vanha kunta ja sillä on olemassaolon oikeutus. Kymmenessä vuodessa ei Akaaseen ole saatu selkeää strategiaa siitä, miten yhtenäistä kaupunkia kehitetään, vaan kunnallispolitiikka vahtii lakkautettujen kuntien etuja.
Kuten huomaamme, nurkkapatriotismi ei toimi. Jos kuntaliitostohinoissa olisi oltu ripeämpiä toimintojen järjestelyissä tai vaikkapa viitoituksissa, ei nyt kipuiltaisi terveyspalvelujen sijainnista. Joka paikassa ei voi olla kaikkea ja Akaa on saatava viittoihin ja on oltava keskusta, jonne ohjataan tienviitoin. Myös rautatieaseman nimi on muutettavissa, jos toimeen tartutaan.
Akaan korostaminen ei ole keneltäkään pois. Toivottavasti kesällä 2017 toimensa aloittava valtuusto saa kaupungin toimivan strategian. Sitä nimittäin tarvitaan, koska sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnalle ja täällä pitäisi kehittää elinvoimakuntaa.
Iittalan taajamaan rakennetaan parasta aikaa hyvinvointikeskusta. Se on monen toimijan yhteenliittymä, joka palvelee paikkakuntaa siinä missä historiaan menneen Kalvolan kunnan terveystoimikin. Usean miljoonan rakennushanke Iittalaan osoittaa, että taajama ei katoa mihinkään.
