Kalevalaista kulttuuria 20 vuotta

Akaan Kalevalaiset
Kaisu Mokkila (oik.) on Akaan Kalevalaisten nykyinen puheenjohtaja. Margit Vähävuori nimitettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajajksi Akaan Kalevalaisten 20-vuotisjuhlassa.

Akaan Kalevalaiset vietti sunnuntaina 20-vuotisjuhlaansa Toijalan Sampolassa. Juhlassa nähtiin muun muassa ToVoLi:n tyttöjen vanneohjelma sekä kuultiin Duo Kati Huvin & Tuija Peltokosken musiikkia. Yleisön tilaisuuteen toivotti tervetulleeksi Akaan Kalevalaisten puheenjohtaja Kaisu Mokkila. Yhdistyksen historiaa esitteli yhteensä 12 vuotta sen puheenjohtajana toiminut Margit Vähävuori, joka nimitettiin juhlassa Akaan Kalevalaisten kunniapuheenjohtajaksi.

Juhlapuhujaksi tilaisuuteen oli kutsuttu Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja kansatieteilijä Ildikó Lehtinen, joka kertoi puheessaan entisen Neuvostoliiton alueen vähemmistökansojen kielistä ja kulttuureista, joista monet ovat nykypäivänä uhanalaisia tai jopa kadonneet kokonaan.

– Esimerkiksi liiviläisiä ei ole enää ollenkaan, heitä oli vielä 20 vuotta sitten nelisen henkilöä. Nykyään liiviläiset ovat kaikki tavallaan sulautuneet joko virolaisiin tai latvialaisiin, Ildikó Lehtinen kertoi.

Avainasemaan uhanalaisten kielten ja kulttuurien säilymisen kannalta Lehtinen nosti naiset, sillä perheissä äidinkielen siirtäminen lapsille on useimmiten äitien harteilla.

Akaan Kalevalaiset
Akaan Kalevalaisten puheenjohtaja Kaisu Mokkila toivotti juhlaväen tervetulleiksi.

– Jos äiti puhuu kotona äidinkieltä, myös lapset puhuvat sitä. Hyvin paljon on kysymys myös asenteista; jos äiti on vahva ja hän on vakuuttunut, että marilainen tai komilainen tai udmurtilainen kulttuuriperintö on arvokasta, vie hän sitä eteen päin, Lehtinen totesi.

Lehtisen mukaan naisten panos kielen ja kulttuurin säilymiseen näkyy myös siinä, että opettajat, kulttuurisihteerit ja kirjastotyöntekijät ovat useimmiten naisia.

– Naisten käsissä on avain sen suhteen mitä tulevaisuudessa tapahtuu, Lehtinen summasi.

Kansanperinne on kivijalka

27.10.1996 perustetun yhdistyksen jäsenet ovat vuosien varrella järjestäneet paitsi runsain määrin retkiä erilaisiin kulttuurikohteisiin, myös esimerkiksi Kalevala Korujen ja perinnepukujen näyttelyn, hämäläisten kansallispukujen näyttelyn sekä 100 sukkaa -näyttelyn. Yhdistys järjestää myös kesäisin Toijalan torilla tapahtuvan kansallispukujen tuuletuspäivän.

Akaan Kalevalaiset
ToVoLi:n tytöt esittivät juhlassa vanneohjelman.

– Erään kerran pidimme Toijalan Sampolassa Kalevala-maratonin nonstop -tyyliin. Se alkoi kello 12 ja päättyi kello 18. Ohjelmanumerot toistuivat tasaisin väliajoin aina uudestaan. Yleisö sai tulla ja lähteä milloin halusi, ja muistan yleisöä riittäneen koko ajan, Margit Vähävuori muisteli historiikissaan.

Puheessaan Vähävuori myös korosti menneisyyden ymmärtämisen merkitystä nykymaailmassa.

– Kalevala-juhlissa ja kulttuurikahvilatapahtumissa on ollut historiaa, kulttuuria sekä kansanperinnettämme, jonka arvoa emme saa koskaan kadottaa. Sitä on opetettava jokaiselle sukupolvelle. Se on kivijalka tulevaisuuttamme rakennettaessa, Vähävuori totesi.

Juhlan päätteeksi Kaisu Mokkila kukitti paikalla olleet Akaan Kalevalaisten perustajajäsenet. Ruusun saivat Margit Vähävuori, Riitta Mikkonen, Maila Alamäki, Ulpu Pajuoja ja Kauko Alamäki.

Akaan Kalevalaiset
Kati Huvi (vas.) ja Tuija Peltokoski huolehtivat juhlan musiikista.

 

Akaan Kalevalaiset
Juhlassa kukitettiin paikalla olleet Akaan Kalevalaisten perustajajäsenet. Ruusun saivat Margit Vähävuori (vas.), Riitta Mikkonen, Raili Mäkinen, Maila Alamäki, Ulpu Pajuoja ja Kauko Alamäki.
Akaan Kalevalaiset
Kunniapuheenjohtajaksi nimitetty Margit Vähävuori kertoi Akaan Kalevalaisten historiasta.
Akaan Kalevalaiset
Akaan Kalevalaisten 20-vuotisjuhlaan saapui mukavasti yleisöä.
Akaan Kalevalaiset
Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen piti tilaisuudessa juhlapuheen.