Akaan Seudussa on käyty keskustelua liittyen Akaan koulujen oppikirjoihin, niiden hankkimiseen ja hankkimatta jättämiseen. Akaan valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jaakko Leinonen esitti 28.9. ilmestyneessä lehdessä oman näkemyksensä asiasta asettaen samalla sivistysjohtaja Jukka Oksalle haasteen astua esiin. Sivistysjohtaja vastasikin haasteeseen kertoen omat ajatuksensa asiaan liittyen.
On syytä tuoda esiin tähän keskusteluun uusi näkökulma. Nimittäin se, miltä tämä kaikki näyttää arkisen ahertajan eli opettajan näkökulmasta.
Ruohonjuuritason kenttätyötä tekevän opettajan perspektiivistä katsottuna kysymys siitä, miksi Akaan kouluissa ei ole hankittu kaikkiin oppiaineisiin kirjoja, perustuu neljään asiaan.
Ensinnäkin olisi hyvä palauttaa mieliin, että elämme talouden tasapainottamisohjelman noudattamisen aikaa. On hyvä myös muistaa, ketkä siitä ovat vastuussa.
Toiseksi elämme myös uuden opetussuunnitelman aikaa. Akaan kaupunki ei ole talousarviossaan ottanut huomioon uuden opetussuunnitelman käyttöönoton tuomia kuluja. Esimerkiksi ruotsin kielen opiskelu alkoi uuden opetussuunnitelman mukaisesti 1.8.2016 jo kuudennelta luokalta. Näin ollen kaikille kuudesluokkalaisille oli hankittava uudet ruotsin kirjat. Tähän meni iso osa oppikirjoihin varatusta määrärahasta, johon ei tullut korotusta edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Tämän lisäksi myös yhteiskuntaoppi alkoi uutena oppiaineena alakoulun neljänneltä luokalta. Tämänkin, alakoulussa siis täysin uuden oppiaineen, kirjahankinnat olisi pitänyt tehdä samansuuruisten määrärahojen puitteissa kuin aiemmin. Näin ollen oppikirjoihin osoitetut määrärahat yksinkertaisesti loppuivat.
Kolmanneksi on otettava huomioon, että myös kuudensien luokkien keskittäminen Toijalan yhteiskouluun ja Viialan yhtenäiskouluun olisi pitänyt ottaa huomioon talousarviossa, sillä se on aiheuttanut välttämättömiä oppikirjakuluja. Esimerkkinä mainittakoon, että Kylmäkoskella on ollut käytössä eri kirjasarjoja kuin Toijalassa tai Viialassa. Näin Kylmäkoskelta saatuja, aiempien vuosien 6. luokan kirjoja ei ole voitu tänä vuonna hyödyntää.
Neljänneksi opetusta toki voidaan toteuttaa myös ilman oppikirjaa. Tästä ei kuitenkaan ole kyse esimerkiksi yhteiskuntaopin kirjojen puuttumisen kohdalla. Monet opettajat olisivat halunneet uuden opetettavan oppiaineen opetuksen tueksi oppikirjoja. Kyseiseen oppiaineeseen olisi ollut saatavilla kirjoja usealta kustantajalta, joten valinnanvaraa kyllä on. Lisäksi pitää ottaa huomioon vielä sekin seikka, että oppikirjaton opetus aiheuttaa väistämättä myös kuluja, kun kopiointikulut kasvavat.
Kun luokkakoot ovat suurentuneet, luokat sekoittuneet ja koulunkäynninohjaajia vähennetty, oppikirjaton opetus tuo turhia lisähaasteita. Tässä yhteydessä pitää muistaa nimittäin se karu fakta, että jo aiemmin mainitun talouden tasapainottamisohjelman myötä Akaassa peruskoululaiset saavat Pirkanmaan oppilaista vähiten perusopetusta tuntimääräisesti – ja vastapainoisesti myös Pirkanmaan suurimmissa opetusryhmissä.
Tämä oppikirja-asia on siis vain pisara meressä, jos tarkastellaan, minkälaisia paineita talouden tasapainottamisohjelman toteutus aiheuttaa kouluille. Vaikka kuinka yleviä ajatuksia lausuttaisiin puolin ja toisin, raha on kuitenkin taas tässäkin asiassa se, joka lopulta ratkaisee.
OAJ:n Akaan paikallisyhdistys
