Rata-autoilun SM-sarjojen viimeiset osakilpailut ajettiin viime viikonloppuna Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa. Akaalaiskuskien osalta finaalit sujuivat vaihtelevissa tunnelmissa.
Toni Lähteenmäki oli V8 Thundercar -luokassa kolmantena ennen Ahvenistoa. Hän starttasi lauantain ensimmäiseen lähtöön viidennestä ruudusta, mutta jo 28 sekuntia myöhemmin kaikki oli ohi. Edellä ajanut Petri Blomqvist ajoi toisessa mutkassa rengasvalliin ja kimposi autoineen suoraan Lähteenmäen eteen.
– Todella huonoa tuuria, että olin juuri se auto, joka osui ensimmäisenä paikalle. Vauhti oli noin 100–120 kun osuin. Ihan pikkuisen ehdin kääntää vasemmalle ennen kuin pamahti, Lähteenmäki kertaa.
Auto hajosi niin pahasti, ettei sitä saatu parsittua ajokuntoon sunnuntain lähtöä varten.
– Muuten olisi saanut, mutta kun runkokin meni poikki kahdesta kohdasta. Nyt joudumme tekemään talven aikana kokonaan uuden auton. Hankimme uuden rungon ja katsomme, mitä osia tuosta pystyy käyttämään. Pääasia on, että moottori säilyi ehjänä.
Turvakaarien ja -vöiden ansioista Lähteenmäelle itselleen ei käynyt kuinkaan.
– Paikat vain ovat vähän jumissa, mutta se menee parissa päivässä ohi.
Kauden tavoitteena oli mestaruus. Se haihtui kuitenkin ilmaan myös aiempien kolarien ja teknisten ongelmien takia. Ahveniston jälkeen loppusijoitus sarjassa oli neljäs.
– Meni niin penkin alle kuin vain voi mennä, Lähteenmäki harmittelee.
Siitä, mitä sarjaa mies ensi kaudella ajaa, ei vielä ole varmuutta.
– Jos näille autoille järjestetään Pohjois-Euroopan sarja, yritämme lähteä hakemaan siitä mestaruutta. Mukana olisivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Viro. Jos sitä ei tule, lähdemme todennäköisesti ajamaan samasta Suomen sarjan mestaruudesta kuin nyt.
Ykkössijakin olisi maistunut Nooralle
Noora Lähteenmäki lähti toiseen V1600-kauteensa lähinnä katselemaan, mutta nälkä kasvoi syödessä. Kun kisat alkoivat sujua, tavoitteeksi vaihtui sarjan voitto. Siksi SM-hopea oli pieni pettymys.
– Olisihan se ykkössija ollut hienompi, ja loppuun saakka siitä ajettiin, mutta on tämäkin ihan hyvä.
Ahveniston lähdöistä tulokseksi tuli toinen ja kolmas sija, ja kokonaisuutena kausi oli hieno kokemus.
– Kun koko ajan huomasi itsekin, että paransi kaikessa, niin oli kiva ajaa.
Noora Lähteenmäki aikoo jatkaa ensi vuonna ajamista samassa tai vastaavassa luokassa.
– En tiedä minkälainen luokka tulee, mutta vakiossa ajan, jos ajan. Treeniä vaan, niin jos se voitto sieltä tulisi.
Erik Seppäsellä hieno debyytti
Kolmantena akaalaisena Ahvenistolla nähtiin ensikertalainen Erik Seppänen, joka löi ällikällä sekä itsensä että debyyttiä todistaneet kanssakansalaiset. Vesijetillä aiemmin kilpaillut Seppänen innostui rata-ajosta vasta katsellessaan Toni Lähteenmäen edellistä kisaa elokuussa. Racing Team Lähteenmäki järjesti miehelle V1600-luokan Hondan alle ja muutkin asiat kuntoon.
Uransa ensimmäisessä lähdössä Seppänen ajoi kolmanneksi. Toiseen lähtöön mies ampaisi seitsemännestä ruudusta, mutta toisen kuskin ajovirhe tuuppasi Seppäsen Hondan hiekalle, jonne se myös jäi.
Viikonloppu oli Seppäsen mukaan mahtava kokemus.
– Aika-ajot ja ensimmäinen kilpailu menivät hyvin, ja yllätyin suuresti. Urani jatkuu varmasti tässä lajissa, ja olemme jo puhuneet ensi kaudesta. Autokin on juuri hommattu, ja ajan sillä jäärataa ja ensi kauden asfaltilla samassa luokassa, Seppänen latelee.
– Sitten katsotaan etiäpäin, ajetaanko kenties vähän isommassa luokassa.
Ahvenistolla muutkin kannustivat Seppästä jatkamaan.
– Kaikki olivat tosi yllättyneitä. Odotukset eivät olleet hirveän suuret, mutta ajo kulki hyvin, vaikka minulla ei ollut yhtään kokemusta radalta. Muutaman kerran pääsin ennen kisaa ajamaan tuolla autolla.
Kiitosta tulee myös Seppäsen innostuksen sytyttäneeltä Toni Lähteenmäeltä.
– Oikeastaan en uskonut, että se pystyy noin hyvin pärjäämään heti ekassa kisassa. Oli vauhti kohdallaan alusta asti.
