Akaalainen 17-vuotias Jaana Rapeli sijoittui hopealle Porissa toukokuussa pidetyissä keilailun B-naisten SM-kilpailussa. SM-mitali tuli kolme ja puoli vuotta keilanneelle Jaanalle hienoisena yllätyksenä.
– Se oli urani paras saavutus tähän mennessä ja todella iso juttu minulle. Kisa oli aikamoista taistelua välillä. Finaalissa mentiin aina toista keilaajaa vastaan yksi peli. Alku meni minulta ihan päin mäntyä. Vedin syvään henkeä ja päätin, että en aio luovuttaa, loppuun asti mennään. Sen jälkeen tuli viisi voitokasta peliä ja itsevarmuutta lisää, Valkeakosken Keila-Likoissa keilaava Jaana kertoo.
Jaanan keilaluharrastus sai alkunsa hänen isänsä Ismo Rapelin kautta.
– Me olimme iskän kanssa keilaamassa. Näimme ilmoituksen, että keilakoulu on alkamassa, ja innostuin siitä heti ensimmäisen tunnin jälkeen. Lajissa on parasta se, että tässä oppii koko ajan uutta ja myös tavoitteita on paljon, Jaana kertoo.
Tärkeintä on mitä tapahtuu pään sisällä
Viime vuonna Jaana kierteli Junnu Touria, jonka osakilpailuista saaliiksi jäi muun muassa pronssi ja hopea. Kuudesta osakilpailusta finaalipaikka irtosi neljästä. Junnu Tourista kuusi parasta ikäluokittain pääsi Tampereelle Grande Finaleen, josta Jaana nappasi pronssia. Lisäksi hänelle on kertynyt muun muassa useita viiikkokilpailu-, seuraottelu-, ja liitto-otteluvoittoja. Keväällä Jaanalle tarjottiin myös maajoukkuepaikkaa, joka tarkoittaa parempia harjoitusmahdollisuuksia, maajoukkuevalmentajien tukea, maajoukkueleirejä ja testileirejä.
– Seuraavina tavoitteina minulla on pärjätä maajoukkueessa ja päästä junioreiden EM-kisoihin, jotka pidetään ensi keväänä Helsingissä, Jaana kertoo.
Jaanan treenirytmi on ollut tiukka, sillä hän on harjoitellut lähes joka päivä, ainoastaan maanantait ovat olleet vapaapäiviä. Kesäkaudella hän tosin piti muutaman viikon taukoa ja keilasi ainoastaan kolme kertaa viikossa. Valkeakosken keilahalli on käynyt tutuksi treenipaikaksi.
Tätä nykyä Jaana opiskelee Kuortaneen urheilulukiossa. Akaan lukiossa ensimmäisen lukiovuotensa opiskelleelle Jaanalle elämänmuutos on suuri, sillä viikot hän asuu koulun asuntolassa.
– Kuortaneella on joka päivä ainakin neljä tuntia keilaamista ja huipputason valmennus. Siellä varmasti heitto kehittyy.
Kun tekniikka on opittu, on keilaamisessa Jaanan mukaan tärkeintä se mitä tapahtuu pään sisällä.
– Tässä tarvitaan tosi hyviä hermoja. Täytyy pitää pää kasassa, vaikka kisan aikana tulisi vaikeuksiakin. Keilaamisen kautta saatu hermojen lujuus on auttanut minua myös muussa elämässä, Jaana toteaa.
Itsepäinen valmennettava
Jaanan valmentaja Janne Kärkkäinen kuvailee Jaanaa hyvällä tavalla itsepäiseksi keilaajaksi.
– Jaana varmasti tekee ne hommat, joita käsken hänen tehdä, mutta välillä joudun pienen kiistelyn kautta hänen kanssaan käymään asioita läpi. Aina Jaana ei usko esimerkiksi sitä kun käsken häntä vähentämään keilaamista, 20 vuotta keilannut ja Valkeakosken Keilailuliiton vastuuvalmentajana toimiva Kärkkäinen toteaa.
Kärkkäisen mukaan joskus on hyvä pitää taukoa keilaamisesta, ettei sitä tule liikaa. Toisinaan on hyvä lepuuttaa päätä.
– Näen Jaanan tulevaisuuden keilaajana hyvänä, jos vain harjoittelumotivaatio pysyy yllä. Hänellä on rahkeet ihan mihin tahansa, Kärkkäinen summaa.
Jaanan suurena haaveena on ammattilaisura Yhdysvalloissa, mutta sen eteen olisi tehtävä valtava määrä töitä.
– Jos oikeasti pääsisi Amerikan huippuliigaan asti, sitten tällä ehkä voisi tienatakin. Mutta se on todella suuri urakka ja aika epätodennäköistä, Jaana miettii.
Mikäli ura ammattilaisena ei urkene, on Jaanan suunnitelmissa suuntautua matkailualalle.
– Rakastan matkustamista, tykkään olla ihmisten kanssa ja puhua englantia ja muita kieliä. Olen ajatellut hotellialaa, ehkäpä voisin työskennellä tulevaisuudessa hotellinjohtajana.
