Nato ja Viron armeija herättivät uinuvan Tapan

Tapan rautatieasemalla seisova höyryveturi on vuosimallia 1950.

Tapan rautatieasemalla seisova höyryveturi on vuosimallia 1950.

Akaa ja sen virolainen ystävyyskunta Tapa ovat monella tapaa samanlaisia. Kummassakin on merkittävä ja tismalleen yhtä vanha rautateiden risteysasema. Turku–Tampere–Hämeenlinna-radan vihkiäisjuhlaa vietettiin Toijalassa kesällä 1876. Tallinna–Narva-radasta etelään haarautuvan Tapa–Tartto-radan liikenne käynnistyi samana vuonna, ja Tapan rautatieasema valmistui jo 1869.

2000-luvulla kummassakin kunnassa on tehty liitoksia naapureiden kanssa. Virossa kuntaliitokset jatkuvat, kun taas Akaassa mennään kohti vielä suurempaa maakuntamallia ja uudenlaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteenliittymiä.

Tapan aseman modernilla laiturilla pysähtyvät muun muassa Etelä-Viroon Tarttoon menevät henkilöjunat.

Tapan aseman modernilla laiturilla pysähtyvät muun muassa Etelä-Viroon Tarttoon menevät henkilöjunat.

Viime vuosina Viron rautateiden toiminta on Tapassa kuihtunut samaan tahtiin Venäjän-rahdin vähenemisen kanssa. Tällä hetkellä näyttää, että Suomen valtio pyrkii vastaavasti hiljentämään henkilöjunaliikenteen Akaassa, vaikka kuinka ollaan maan tärkeimmällä kasvukäytävällä. Rahtiliikenteen puolella toivo elää Akaaseen suunniteltavassa puunkäsittelyterminaalissa ja uudessa pistoraiteessa.

Valtio investoi kymmeniä miljoonia

Siinä missä suurin osa nykyisestä Akaasta kasvoi rautatien ansiosta ja sen varteen, Tapalla on 1900-luvun alkupuolelta saakka ollut toinenkin valtion rakentama kivijalka. Armeija. Tänä päivänä tuo kivijalka vahvistuu päivä päivältä sekä Viron puolustusvoimien että Pohjois-Atlantin liiton Naton ansiosta. Satunnaiselle matkaajalle yksi silmiinpistävä ero Akaaseen verrattuna onkin se, että Tapassa ruokakaupan jonossa on myös Naton sotilaita.

Kunnanjohtaja Alari Kirt (vas.) on tyytyväinen Viron puolustusvoimien ja Naton kasvaviin joukkoihin Tapassa. Kulttuurisihteeri Indrek Jurtshenko toivoo ensi sunnuntain makkarakilpailuihin joukkuetta sekä Natosta että Akaasta.

Kunnanjohtaja Alari Kirt (vas.) on tyytyväinen Viron puolustusvoimien ja Naton kasvaviin joukkoihin Tapassa. Kulttuurisihteeri Indrek Jurtshenko toivoo ensi sunnuntain makkarakilpailuihin joukkuetta sekä Natosta että Akaasta.

Viron valtio on keskittänyt ja keskittää edelleen puolustusvoimien toimintaa 7 700 asukkaan Tapaan. Tapan kunnanjohtajan Alari Kirtin mukaan virolaisten sotilaiden määrä Tapassa kasvaa 3 000:een, kun ammattisotilaista koottu erikoisjoukko-osasto Scoutspataljon siirtyy sinne Paldiskista ensi vuoden loppuun mennessä.

Natoon Viro on kuulunut vuodesta 2004, ja ensimmäiset Nato-sotilaat tulivat Tapaan viime vuonna. Tämän vuoden kesäkuussa Nato päätti sijoittaa tuhannen miehen pataljoonat kaikkiin Baltian maihin. Virossa pataljoona tulee Tapaan, ja ensimmäisessä vaiheessa sotilaat tulevat Britanniasta, Ranskasta ja Tanskasta.

Kunnanjohtaja Kirt pitää Naton ja Viron armeijan joukkojen määrän kasvua myönteisenä asiana.

– He ovat täällä pysyvästi, vaikka yksiköt vaihtuvat. He käyttävät päivittäin paikallisia palveluita, käyvät kaupoissa, pesulassa, parturissa, kapakoissa ja ravintoloissa. Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet, eikä vapaita vuokra-asuntoja käytännössä ole, Kirt sanoo.

Viron puolustusministeriö on myös investoinut ja investoi edelleen Tapaan kymmeniä miljoonia euroja.

– Tänne tehdään rakennuksia, teitä, rautateitä ja esimerkiksi katuja, joista valtio maksaa 90 prosenttia ja me 10 prosenttia. Myös muualla toimivat yritykset ovat alkaneet kiinnostua Tapasta.

Tilanne oli toinen, kun Akaan Seutu haastatteli Kirtiä Tapassa neljä vuotta sitten.

– Välillä täällä oli hyvin unista, mikään yritys ei laajentanut eikä mitään tuntunut tapahtuvan. Nyt myös Tapan sairaala uudistetaan, ja sinne tulee palvelutalo, uimahalli, saunat ja kaikkea, mitä meillä ei ole ollut, vuodesta 2009 Tapan kunnanjohtajana toiminut Kirt iloitsee.

Neuvostoaikana kaivovesikin paloi

Kaikkien tapalaisten mielestä Naton ja oman armeijan lisääntyvä toiminta ei ole hyvä asia.

Tapan kulttuuritalo on saanut harmaan lisäksi muitakin värisävyjä.

Tapan kulttuuritalo on saanut harmaan lisäksi muitakin värisävyjä.

– Joitain ihmisiä häiritsee melu. Joukko-osastot liikkuvat kaupungissa, ja kaupungin lähellä on harjoituskenttä. Ihmiset pelkäävät, että jatkossa sieltä ja ampumaradalta tulee yhä enemmän melua.

Myös Naton koneet lentävät Ämarin lentotukikohdasta Tapan kentälle 15–20 kilometrin päähän keskustasta ja kaartelevat kaupungin lähellä.

– Vihreät ovat sitä mieltä, ettei meille tarvita tällaista ja kysyvät, miksi he tänne tulevat. Mutta se on elämää. Jos heitä ei ole, täällä ei tapahdu mitään, kunnanjohtaja Kirt sanoo.

Tapan kulttuurisihteeri Indrek Jurtshenko muistuttaa, että viimeiset 25 vuotta Viro on ollut taas itsenäinen, mutta sitä ennen Tapa oli vuosikymmeniä puolisuljettu kaupunki. Neuvostoarmeijan läsnäolon vaikutukset olivat moninaiset.

– Silloin isolta sotilaslentokentältä lähti päivittäin kymmeniä koneita. Polttoaineet vuotivat pohjaveteen ja saastuttivat sen juomakelvottomaksi. Vuonna 1988 tehdyssä katselmuksessa sytytettiin tulitikku ämpärin päällä, ja kaivosta otettu vesi syttyi palamaan.

Kuntaliitoksia on tulossa lisää

Tapan kaupunki on nykyään Tapan kunnan keskusta. Tapan kunta syntyi, kun Tapa  yhdistyi Lehtsen ja Saksin kuntien kanssa vuonna 2005.

Nyt Viron yli on lyömässä vielä suurempi kuntaliitosten aalto. Maan parlamentti päätti kesäkuussa, että jokaisessa kunnassa on oltava vähintään 5000 asukasta.

– Kaikilla sitä pienemmillä kunnilla pitää tämän vuoden loppuun mennessä olla päätös kuntaliitosneuvotteluiden aloittamisesta. Ne, joilla päätöstä ei ole, valtio liittää ensi vuonna pakolla, Alari Kirt sanoo.

Kulttuurisihteeri Jurtshenkon mukaan 80 prosentissa Viron kunnista on alle 3000 asukasta.

– Piirissaaren kunnassa on 57 asukasta. Se on surrealistista. Siellä on kunnanvaltuustot ja kaikki, kunnanjohtaja Kirt puistelee päätään.

Tapan torilla on normaalina toripäivänä hunajanmyyjiä kuin Akaassa hulinoilla konsanaan. Maie Rikken myy poikansa, mehiläistarhaaja Meelis Rikkenin hunajaa. Rikkenit ovat istuttaneet varta varten muun muassa tattaripeltoja, ja hunajan vuosituotanto on useita tonneja.

Tapan torilla on normaalina toripäivänä hunajanmyyjiä kuin Akaassa hulinoilla konsanaan. Maie Rikken myy poikansa, mehiläistarhaaja Meelis Rikkenin hunajaa. Rikkenit ovat istuttaneet varta varten muun muassa tattaripeltoja, ja hunajan vuosituotanto on useita tonneja.

Hänen mukaansa Tapalla ei ole kiirettä, mutta jos joku haluaa neuvotella, Tapa on valmis liitoksiin.

Kesäkuussa Tapan valtuusto ehdotti naapurilleen Amblalle, että osa kunnasta liitettäisiin Tapaan. Osaliitoksen puolesta oli kerätty poikkeuksellisesti nimiä myös Amblassa, ja kunnan on vastattava Tapan ehdotukseen elokuun loppuun mennessä. Toinen naapuri, Tamsalun kunta puolestaan päätti elokuun alussa hylätä muut kandidaatit ja jatkaa neuvotteluja vain Tapan kanssa.

Suuremmalla on enemmän voimaa

Jos nyt kaavaillut kuntaliitokset toteutuvat, Tapan väkiluku kasvaa yli 12 000:een. Kunnanjohtaja Alari Kirtin mielestä tästä olisi hyötyä esimerkiksi koulupuolella.

– Lukion 110–120 oppilasta ei ole tarpeeksi, ja koulun pitäminen on kallista. Oppilaita pitäisi olla vähintään 200, että koulu toimisi paremmin.

Myös muissa asioissa suuremmasta kunnasta ja henkilöstöstä olisi hyötyä.

– Meillä on nytkin eri alojen asiantuntijoita, mutta esimerkiksi yrityspalveluissa voisi olla oma ihmisensä. Hän voisi keskittyä vain uusien yritysten saamiseen, yritysten neuvomiseen ja yhteistyöhön niiden kanssa. Tarvitsemme jokapäiväistä työtä myös Tapan markkinoinnissa, jotta yrittäjät tulisivat tänne ja saisimme työpaikkoja.

Tapassa ei ole myöskään puistojen, istutusten ja muiden ulkoalueiden hoidosta erikseen vastaavaa henkilöä. Kirtin mukaan sellainenkin tarvittaisiin.

– Nyt niistä vastaa sama ihminen, joka vastaa myös jätehuollosta ja muista ympäristöasioista.

Porkkanarahojen perässä Tapa ei aio pomppia.

– Valtio antaa puoli miljoonaa euroa kunnille, joissa on vähintään 11 000 asukasta, mutta sen vuoksi ei kannata ruveta tekemän liitoksia, sanoo kunnanjohtaja Alari Kirt.

 

Viikonloppuna juhlitaan akaalaisten kanssa

Tapa sai kaupunkioikeudet 30.6.1926, mutta vuosipäivää on tavattu juhlia elokuussa ihmisten palattua lomilta. Tänä vuonna mittariin tulee 90 vuotta, ja sitä juhlitaan poikkeuksellisen isosti tämän viikon perjantaista sunnuntaihin.

Ohjelmassa on muun muassa konsertteja, tanssiesityksiä ja tanssit, kaksipäiväiset markkinat, kanoottikisat, beach-volley-turnaus, perinteinen makkarafestivaali ja makkaranvalmistuskilpailut. Akaalaiset Tilkkuakat pystyttävät tilkkutyönäyttelyn yhdessä forssalaiskollegoiden kanssa, ja Akaata edustaa myös yksi lauantain pääesiintyjistä, muusikko Harri Salminen. Juhliin osallistuu myös Akaan Seudun Suomi-Viro-seura.

– Toivottavasti akaalaisilla on joukkue myös makkarakisoissa. Jos saisimme mukaan myös Nato-joukkueen, meillä olisi kansainvälinen kilpailu, kulttuurisihteeri Indrek Jurtshenko suunnittelee.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>