Triathlonia viisi vuotta harrastaneen Jussi Keron tavoitteena on ollut lajin Suomen mestaruus. Tavoite täyttyi pari viikkoa sitten, kun Pätsiniemessä asuva teräsmies voitti puolimatkan Suomen mestaruuden yli 45-vuotiaiden sarjassa Joroisten Finntriathlonissa. Kero jätti taakseen muun muassa kansanedustaja Alexander Stubbin, jonka sijoitus oli viides. Kokonaistuloksissa akaalainen oli 1300 kilpailijan joukossa sijalla 46.
Puolimatkan SM-kisoihin kuuluu 1,9 kilometrin uinti, 90 kilometrin pyöräily ja 21,1 kilometrin puolimaratonin. Kero voitti Suomen mestaruuden ajalla 4.30,53. Uintiin kului aikaa 32,38, pyöräilyyn 2.24,07 ja puolimaratoniin 1.28,18.
– Uinti on triathlonissa helpoin laji ja rankin on ilman muuta juoksu. Pyöräily täytyy vetää kovaa, mutta ei niin täysillä, että se veisi jalat juoksulta. Juoksu vedetään väsyneillä reisillä niin kovaa kuin pystytään, Jussi Kero kuvailee.
48-vuotias Kero on osallistunut puolimatkan SM-kisaan Joroisissa neljä kertaa, ollut kahdesti neljäs ja kerran kahdeksas. Tämänvuotista paremmaksi suoritukseksi Kero noteeraa Portugalin mestaruuskisat, joissa hän on ollut puolimatkalla kerran kolmas ja kerran neljäs. Portugalin-kisojen arvoa nostaa Keron puolimaratonajat 1.21 ja 1.23.
Kero harjoittelee ilman valmentajaa. Tärkein tukija on vaimo Mari Penkkilä–Kero, joka toimii kisoissa miehensä huoltajana.
Satoja harjoitustunteja vuodessa
Turusta kotoisin oleva ja kasvattajaseuraansa Turun Urheiluliittoa edustava Kero on harrastanut aktiivisesti yleisurheilua SM-tasolla yleiseen sarjaan asti. Kestävyysurheilijana Kero ei ole mikään tuore tulokas; kymmenvuotiaana hän juoksi 1000 metriä aikaan 3.16.
Triathlonin pariin Kero päätyi kuntohiihdon ja maantiepyöräilyn kautta. Juoksuhistorian ohella Kero on hyötynyt lähellä lapsuudenkotia sijainneesta uimahallista.
– Uimahallin lähellä asuneena olen aina osannut uida hyvin. Mutta omatoimisesti uimaan oppiminen on ollut myös kompastuskivi. Vääränlaiset liikkeet ovat jääneet liikemuistiin. Vaikka olen käynyt pari vuotta Valkeakosken Uimaseuran kursseilla, uinti ei ole olennaisesti muuttunut. Sitä on hyvin vaikea parantaa, Kero kertoo.
Kero harjoittelee kuusi kertaa viikossa ja 400–600 tuntia vuodessa.
– Harjoittelen aina kun tulee sopiva sauma ja mieluummin aikaisin kuin myöhään, jos se työn puolesta on mahdollista.
Kero työskentelee Koskisen Oy:ssä puun ostosta, korjuusta ja kuljetuksesta vastaavana alueellisena hankintaesimiehenä, jonka konttori liikkuu työn mukana.
Avovesiuinnissa suunta ratkaisee
Jussi Keron mukaan triathlon on yksinkertainen laji, jonka harrastaminen on helppoa. Kurjalla kelillä ulkoharjoitukset voi korvata sisäpyöräilyllä ja juoksumatolla. Keron talvitreeniin kuuluu myös hiihtoa Korkeakankaalla. Uintia hän harjoittelee Valkeakosken uimahallissa sekä Arajärvellä.
– Avovesiuinnissa ratkaiseva tekijä on suuntaaminen. Isoja sivulle siirtymisiä ei saisi tulla, koska se voi tarkoittaa paria minuuttia. Huipputriathlonistit tähystävät joka neljäs vetopari. Se on todettu nopeimmaksi tavaksi, vaikka se rikkoo rytmiä, Kero selvittää.
Kero muistuttaa, että triathlon ei ole välineurheilua.
– Jos haluaa pistää rahaa menemään ylärajaa ei ole, mutta rahalla ei pärjää, vaan harjoittelemalla. Kahdella tuhannella eurolla saa sellaisen setin, jolla voi voittaa Suomen mestaruuden. Ostin oman pyöräni käytettynä, kun aloitin. Näköjään se riittää. Pyöräilyssä tärkeintä on aerodynaaminen ajoasento.
Kolme täysmatkaa takana
Jussi Kerolla on takanaan myös kolme täysmatkan kisaa ulkomailla. Täysmatkaan kuuluu 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja maratonjuoksu. Barcelonassa 2013 Keron aika oli 9 tuntia ja 48 minuuttia. Mallorcalla ja Tanskassa suoritus venyi yli kymmenen tunnin.
– Olen päässyt maaliin joka kisassa, mutta Mallorcalla ja Tanskassa loppuivat energiat. Pitkä matka itse asiassa sopii minulle, koska en hyydy juoksussa ihan helposti, Kero perustelee.
Keron mukaan täysmatkan triathlonista toipuminen vie kaksi viikkoa, puolimatkasta viikon.
– Se ei tarkoita silti, että olisi kokonaan palautunut, mutta pystyy jo touhuamaan. Urheilussa kaiken a ja o on, että osaa kuunnella omaa kehoa.
Tähän hän luottaa myös kilpailuissa.
– Minulla on pyörässä wattimittari, joka on hieno peli, mutta jolla ei kilpailussa tee mitään. Mikään mittari ei ole tarpeeksi tarkka. Kisassa on mentävä omien tuntemuksien mukaan ja takaraivossa on oltava tieto siitä, että pyöräilyn jälkeen on vielä juostava kovaa.
Asfalttiliukua Kotkajärventiellä
Kero on saanut harjoitella terveenä ja ilman loukkaantumisia. Pahin haaveri on sattunut pyörälenkillä Kotkajärventiellä Iittalassa. Ilmalennosta Kero selvisi asfaltti-ihottumalla.
– Ajoin aika-ajopyörällä neljänkympin vauhdissa routamonttuun ja tein parinkymmenen metrin asfalttiliu´un. Onneksi vastaan ei tullut autoa, Kero muistelee.
Tuskan jälkeen tulee helpotus
Kero ei ole törmännyt Akaassa muihin triathlonin harrastajiin, vaikka Suomessakin eletään triathlon-buumia. Joroisten kilpailuun ilmoittautui alle vuorokaudessa 1300 kilpailijaa. Keron mukaan taantuma ja omien rajojen hakeminen innostavat harrastajia ultralajien pariin.
– Tykkään urheilla huvikseni. Harjoittelun täytyy olla mukavaa, muuten se loppuu hyvin nopeasti. Tietysti täytyy olla myös vähän masokistin vikaa, kuten kaikessa urheilussa. Ensin tulee tuska ja pieni kidutus ja sen jälkeen helpotus. Se on koukuttavaa, Kero kuvailee.
Akaan teräsmiehen seuraava tavoite on onnistunut täysmatkan kilpailu tai ajan parantaminen puolimatkalla. Kero ei haaveile maailman kuuluisimmasta triathlonkilpailusta Havaijilla.
– Pauli Kiuru on antanut hyvän ohjeen, älä vedä överiksi. Onko amatöörillä järkeä yrittää Havajille? Ei välttämättä, Kero miettii.
