Kylmäkoskella Tokmannin lähellä jo 15 vuotta asuneen ja Tokmannilla myös työskentelevän Sari Kurjen pihan katseenvangitsija on omenapuunrunko, jonka ympärillä ja oksilla kasvaa rehevä villiviini sekä kärhöjä, jotka tosin eivät vielä jutun tekemisen aikaan olleet ehtineet kukkia.
– Silloin kun muutin tähän tämä omenapuu oli vielä omenapuu, mutta se alkoi vähän kärsimään, eivätkä omenatkaan olleet hyviä, joten tein siitä luonnonmukaisen köynnöstuen, Sari kertoo.
Villiviini kasvaa myös pihaterassia ympäröivällä seinäkkeellä, ja mittaa sille on tullut tänä kesänä jo metrin verran.
– Villiviini kasvaa ihan mukavasti kun sillä on hyvä paikka ja se saa juurensa levitettyä, Sari opastaa.
Sarin pihassa on runsaasti kauniita yksityiskohtia, kuten pihan kulmaa koristava puutarhamaja, jota kiertävät kuunliljat sekä Sarin itsensä tekemät sementtiset raparperin- ja kuunliljanlehdet, jotka koristavat kukkapenkkejä ja pitävät kosteutta. Istutusalueita reunustavat valtavat määrät kiviä.
– Kiviä tulee roudattua vähän sieltä ja täältä. Metsäreissuiltakin tarttuu aina kiviä mukaan, mutta on niitä aivan tarkoituksellakin hakemaan lähdetty, Sari toteaa.
Jouluruusu kukkii marraskuussa
Sarin puutarhasta löytyy villiviinin ja kärhöjen lisäksi muun muassa hyväntuoksuinen valkoinen mooseksenpalavapensas, kuunliljoja, daalioita, meritähtiä, arovuokkoja, punaisia päivänkakkaroita, köynnöshortensioita, rotkokieloja, kalliokieloja, ihmekukkia, kelloköynnös, keijunmekkoja ja angervoja. Keväisin pihaa koristavat muun muassa kultatyräkit, helmililjat ja narsissit. Jouluruusun hän osti vuosia sitten, ja nyt se kasvaa hänen kukkapenkissään.
– Jouluruusu kukkii tosi myöhään, eiköhän se taas marraskuussa tee kukkaa, Sari tuumii.
Sari ei ole täysin varma montako lajia hänen puutarhassaan kasvaa, mutta veikkaa niitä olevan toista sataa.
– Viime talvena kasveja hävisi jonkin verran. Syksy oli märkä ja pakkaset tulivat ennen lunta. Minä olin kyllä suojannut kasveja, mutta kyllä niitä silti meni, Sari harmittelee.
Sari kertoo innostuneensa puutarhanhoidosta vasta aikuisiällä.
– Vanhempani olivat puutarhureita, ja vaikka olin joskus jopa puutarhalla töissä, puutarha-asiat eivät kiinnostaneet minua vähääkään. Oikeastaan siinä vaiheessa kun muutin tänne, innostuin puutarhanhoidosta. Sen jälkeen mopo onkin lähtenyt käsistä, kaikki kasvit pitäisi pelastaa, Sari nauraa.
Kasvien pelastuspuuhissa Sarilta vierähtääkin tovi jos toinenkin. Hän kertoo tekevänsä aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi puutarhakierroksen. Hänen seuraava puutarhaprojektinsa on kaivonrenkaiden kaivaminen märälle pihalle ja niiden maisemoiminen koristekaivoksi. Uudesta kaivosta Sari toivoo saavansa kasviensa kasteluvedet.
– Kyllä minä täällä aikaa vietän, se on oikeastaan elämäntapa. En koe, että puutarhasta olisi kauheasti työtä, vaikka koko ajan jotain kohtaa täällä laittaa ja tekee, Sari sanoo.
Kolmesenttisiä kurkkuja ja kilon tomaatteja
Puutarhanhoito-oppinsa Sari kertoo saaneensa netistä sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Kasveja hänelle tarttuu matkaan muun muassa puutarhamyymälöistä, taimitarhoilta ja harrastuskavereilta.
Vaikka Sarin puutarhassa koristekasvit ovat pääosassa, on hän laittanut kasvamaan myös hyötykasveja. Kasvihuone hänellä on ollut muutaman vuoden.
– Kasvihuoneen kanssa on vielä vähän sellaista opettelua. Siellä on salaattia, paprikaa, kasvihuonekurkkua, jättitomaattia ja viidakkokurkkua. Viidakkokurkku tekee noin kolmen sentin mittaisia vihreäraitaisia kurkkuja, Sari kertoo.
Sarin mukaan jättitomaatti puolestaan voi tehdä kilonkin painoisen hedelmän. Vaikka jättitomaatin varret näyttävät heppoisilta, jaksavat ne kuitenkin kannatella valtavan hedelmän painon. Varsia vahvistaakseen Sari onkin sekoittanut multaan rouhittuja kananmunankuoria, joista liukenee runkoa vahvistavia ravinteita.
Akaan Seutu etsii ihan pihalla -juttusarjaan kauniita, erikoisia tai muuten mielenkiintoisia pihoja, puutarhoja tai piahpiirejä. Jos tiedät sellaisen, ilmianna se osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi tai soita numeroon 044 755 7211.
